Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.
Kokemus sähköpostista vaihtelee paljon. Jonkun työ voi olla sähköpostin päivystämistä, jolloin sen parissa työskentely on selkeää. Toiselle taas sähköposti voi olla pakollinen paha ja päänvaiva, joka vaikeuttaa “varsinaisten töiden” tekemistä.
Teemaa pohjustavassa Linkedin-kyselyssäni 22% koki mailin kuormituksen merkittäväksi, 29% tuntuvaksi, 33% vähäiseksi ja 17% mitättömäksi.
Sähköpostiin vaikuttavat merkittävästi asiakkaiden ja oman työyhteisön viestintätavat ja pelisäännöt. Tai jälkimmäisten puute. Tämä teksti kuitenkin keskittyy keinoihin, joilla voit työstäsi ja työyhteisöstäsi riippumatta vaikuttaa sähköpostin käytön sujuvuuteen ja kuormittavuuteen:
Maili on tasapainoilua sen kanssa, että palvelee toisia (heidän asiat) sekä itseään (omat työt).
Erilaisten viestimien kanssa on helppo jäädä looppiin, jossa tarkistelee niitä jatkuvasti. Tästä tulee herkästi tapa, joka tarpeettomasti pirstaloi ja kuormittaa työpäivää. Muiden viestimien kanssa tarkistusväli voi olla tarpeen mukaan tiheämpi, mutta sähköposti ei lähtökohtaisesti ole pikaviestin, eikä sitä kannata käyttää sellaisena.
Suosittelenkin vahvasti, että tarkista sähköposti niin harvoin kuin se on työssäsi mahdollista. Tämä voi tuntua pelottavalta, mutta tärkeää on, että sitten kun tarkistat mailin harvoin, niin käsittelet sen kunnolla. Lopputulos tässä toimintatavassa ei välttämättä vastaanottajan kokemuksessa juurikaan eroa suhteessa tilanteeseen, että vilkuilet maileja jatkuvasti, mutta et käsittele niitä kunnolla. Sinun kokemuksesi kuitenkin eroaa merkittävästi, kun saat sähköpostit käsiteltyä tehokkaasti vähemmällä kuormituksella ja ne eivät pirstaloi päivääsi.
Tämän suhteen on hyvä muistaa, että kyllä ihmiset joutuvat joskus joka tapauksessa odottamaan vastaamistasi esimerkiksi palaverien ja sairaslomien takia. Tärkeää on löytää omaan työhön sopiva tasapaino itsen (omat työt) ja toisten (toisten asiat) palvelemisessa. Venytä tarkistusväli omaan työhösi sopivaksi, mitä se kohdallasi tarkoittaakaan.
Nähdessäsi mailin otsikon, ja etenkin avattuasi mailin, avautuu mieleesi uusi prosessi. Vaikka suljet sähköpostin, niin mieleesi jää hoitamaton prosessi, joka kuormittaa. Kuormitus voi olla pieni, mutta aivojesi kaista ja kapasiteettisi ovat rajallisia, joten älä hukkaa niitä tarpeetta.
Aina et toki voi hoitaa kaikkia maileja heti, koska saatat vaikkapa tarvita jotain tietoa sen käsittelemiseksi, mutta pääosin pyri avaamaan mailit niin vähäkertaisesti kuin mahdollista.
Mailikaaoksen haltuunotossa on kyse pienistä parannuksista, joilla on iso skaalavaikutus.
Inbox zeron tavoite on tyhjä Inbox mailin käsittelyn jälkeen. Tähän päästään sillä, että mailit käsitellään poistamalla ne tai jaottelemalla ne kansioihin. Mikäli jotain ei ehditä käsittelykerralla käsitellä, ne voi siirtää Käsittelemättömät -kansioon.
Hyötyinä tässä mallissa on, että sähköpostia on selkeä käyttää, inboxin tyhjentyminen on palkitsevaa ja mailit eivät käsittelemättä hukkuessaan satojen muiden joukkoon.
Käytännössä tähän voi olla vaikea päästä jokaisella käsittelykerralla, mutta silti inbox zeron toteuttaminen on mielestäni kannattavaa.
Sinulla voi nousta mieleen kysymys, että jos maileja on inboxissa tuhansia, niin eikö tämän aloittaminen ole mahdoton urakka? Tee kansio tällä päivämäärällä ja tuuppaa sinne kaikki tähänastiset, ja aloita tyhjältä pöydältä inbox zeron toteuttaminen.
Mikäli sinun tarvitsee lähettää usein samankaltaisia maileja, luo niille valmiita templateja eli pohjia sähköpostiohjelmaan. Eli älä vain hae ja kopioi vanhoja maileja, joista vaihdat sisällöt, vaan tee mahdollisimman toimivat templatet, joita on näppärä käyttää.
Tämä tuntuu pieneltä jutulta, mutta voi esimerkiksi vuoden ajanjaksolla säästää paljon aikaasi. Saat myös parannettua mailien laatua, kun kyse ei ole yksittäisen hetken skarppiudesta, vaan skaalaat toimivaa viestiä. Valmis pohja voi tuoda mieleesi konemaisen lähestymistavan, mutta sen sisältö voi kuitenkin olla niin persoonallinen kuin haluat.
Eroa systemaattisesti pois eri uutiskirjelistoista ja asiakasrekistereistä. Tämä vie sinulta hetken, mutta vähentää tulevaa mailitulvaa.
Toisekseen merkkaa systemaattisesti roskapostit roskapostiksi, älä vain poista niitä. Näin sähköposti oppii lajittelemaan ne jatkossa itsenäisesti roskapostiin ilman että ne tulevat silmillesi.
Nämäkin ovat pieniä asioita, mutta jos voit vähentää esimerkiksi 10 mailia päivässä, niin se auttaa kokonaiskuormituksessa. Sinulle tulee myös helpommaksi hahmottaa sähköpostien käsittelyn todellisempi työmäärä, kun sähköpostissa on vähemmän turhaa sisältöä.
Tässä nippu vinkkejä arkeesi, toivon sinulle virtaavampia hetkiä sähköpostin parissa.
- Jussi
Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia koko työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.
Usean työ ja työnteko on nykyisin sirpaleista tilkkutäkkiä, josta on vaikea ottaa koppia. Tätä teemaa pohjustavassa Linkedin-kyselyssäni 21% koki työnsä ylikuormittavan pirstaleiseksi, 41% haittaavan pirstaleiseksi ja 32% pirstaleiseksi, muttei haittaavalla tavalla. Vain 5% vastasi että työ on vähän tai ei lainkaan pirstaleista.
Kyseessä on siis merkittävä haaste tietotyön tekemisen saralla, koska pirstaleisuus lisää kuormitusta ja heikentää työn laatua. Tässä muutamia vinkkejä pirstaleisuuden vähentämiseksi.
Mitä vähemmän joudut vaihtamaan aivojen “moodia” tehtävien välillä, sen parempi.
Väittäisin, että merkittävimpiä pirstaleisuuden kokemuksen lähteitä on suuri määrä kontekstin- ja tehtävänvaihtoja työpäivän aikana. Jatkuvista vaihdoksista syntyy tunne ettet pysty keskittymään mihinkään ja vain säntäilet paikasta paikkaan. Mitä asiasta toiseen pomppivampaa työ on, sitä kuormittavampaa ja tehottomampaa se myös on.
Kaikkia tehtävänvaihtoja tuskin voit eliminoida, mutta voit vähentää niitä tuntuvasti tehtävien niputtamisen kautta. Mitä enemmän pystyt tekemään samankaltaisia tehtäviä putkeen, sitä vähemmän aivosi joutuvat vaihtamaan tekemisen moodia.
Huomioi tämä viikkosuunnittelun tasolla ja niputa samankaltaiset tehtävät mahdollisimman paljon yhteen. Esimerkiksi sähköpostin suhteen on tuntuvasti sujuvampaa, että käsittelet kaksikymmentä mailia kerralla kuin että käsittelet kaksi mailia kymmenessä eri otteessa.
Mikäli työsi sisältää monia toisistaan tuntuvasti poikkeavia projekteja, niin saattaa olla viisasta niputtaa yhden projektin tehtävät nipuksi, vaikka tehtävät olisivatkin toisistaan poikkeavia. Näin tehtävien konteksti pysyy samana.
Toimintaympäristöllä on suuri merkitys työn pirstaleisuudelle, mutta osa sirpaleisuudesta on todennäköisesti omaa luomustasi. Esimerkiksi jatkuva työviestimien ja sähköpostin katselu on itse luotua pirstaleisuutta, ellei erikseen määritetty työtehtäväsi ole päivystää viestimiä jatkuvasti. Jos viestinnän odotukset esimerkiksi vasteajan suhteen ovat epäselviä työyhteisössäsi, pyydä niihin kirkastusta.
Yhteisönäkökulman ohessa suosittelen tekemään itsellesi pelisäännöt siitä, että millä syklillä tarkistat eri tiedonlähteitä. Ja että mihin aikaan käytät mitäkin sivustoja ja sovelluksia. Esimerkiksi että tarkistat viestimet kunnolla kerralla x tunnin välein. Tai että katsot uutissivustoja ja somea vain iltapäivän kahvitunnilla. Näiden ilmiselvien pelisääntöjen kohteiden lisäksi mieti mihin juuri sinä tarvitset pelisääntöjä. Pelisääntöjen tarvetta voi löytyä esimerkiksi tavoistasi prokrastinoida eli vältellä tärkeiden asioiden tekemistä.
Pelisääntöjen toteutumista voi näppärästi tukea estosovelluksilla, kuten Serene tai Cold Turkey, jotka estävät epätoivottujen sivustojen ja sovellusten aukemisen esimerkiksi tiettyihin kellonaikoihin tai keskittyneen työskentelyn aikana.
Tarkista työviestimet mieluummin tietyllä aikavälillä kuin ilmoitusten perusteella. Muuten laitteet johtavat sinua, et sinä itse.
Toistuvat ja rutiininomaiset tehtävät pirstaloivat helposti todo-listoja, pyörivät mielessä ja niille voi olla oma työnsä löytää sopivasti aikaa. Mikäli sinulla on edes jonkun verran toistuvia rutiinitehtäviä, niin niiden tekemiselle kannattaa varata oma rutiinituntinsa. Näin saat rutiinitehtävät pois listoilta pyörimästä ja ne tulevat tehtyä ajallaan. Saattaapa rutiinitunti myös auttaa muistamaan ei-välttämättömien tai ei-akuuttien tehtävien tekemisen.
Tee rutiinitunnille tai -tunneille oma tarkistuslistansa, jonka käyt aina lävitse session aikana. Rutiinitunteja voi olla viikossa sen verran kuin niitä tarvitset. Eikä niiden varsinaisesti tarvitse kestää tuntia, vaan tehtävillesi sopivan verran.
Keskeytykset ovat nykytyöelämän yksi merkittävimpiä tuottavuussyöppöjä. Hyvin harva voi eliminoida niitä kaikkia, mutta kannustan kyllä minimoimaan niiden määrää.
Perinteinen vinkki on poistaa kaikki ei-elintärkeät ilmoitukset. Jokainen kerta kun taskussasi värähtää puhelin, näet punaisen pallon tai ruutuun pomppaa ilmoitus uudesta sähköpostista, tulet keskeytetyksi. Et voi estää prosessia, että mielesi alkaa pohtia, että keneltähän viesti on ja onkohan siinä jotain tärkeää. Ainut keino estää prosessi on poistaa ilmoitukset.Jos kyseessä eivät ole elintärkeät viestit tai päivystystyö, niin kyseiset keskeytykset ovat tarpeettomia ja itseaiheutettuja. Poista siis kaikki tarpeettomat ilmoitukset. Myös ne näennäisen tärkeät, esimerkiksi työviestimien ilmoitukset. Tarkista työviestimet mieluummin tietyllä aikavälillä kuin ilmoitusten perusteella. Muuten laitteet johtavat sinua, et sinä itse.
Toinen vinkki on piilottaa kaikki harhauttavat sovellusikonit puhelimesta ja kirjanmerkit nettiselaimesta. Ei ole harvinaista, että tarkistettuasi puhelimesta jonkun aidosti tärkeän asian huomaatkin käyttäneesi kymmenen minuuttia Instagramissa tai Hesarin artikkeleissa. Mitä kauempana harhautus on, esimerkiksi puhelimen kolmosruudulla, sitä tietoisempi päätös siihen päätymiseen vaaditaan.
Mitä vähemmän tietoa sinulla on yhtaikaisesti näkyvillä, sitä vähemmän huomiosi karkailee ja sitä keskittyneemmin voit toimia. Tämä pätee etenkin tärkeään tietoon. Moni tieto nimittäin on tärkeää, mutta ei kuitenkaan jokaisessa hetkessä. Mikäli jatkuvasti näet esimerkiksi tulevien päivien todo-listat, niin varmasti ne myös pyörivät mielessäsi. Tai jos sähköpostissa näet jatkuvasti kymmenet sillä hetkellä epäolennaiset sähköpostit, niin ne kuormittavat sinua ja pirstaloivat ajatteluasi.
Pidä näkyvillä siis vain kullakin hetkellä tarvittava tieto, jos sinun vain on mahdollista rajata tiedon määrää. Sähköpostissa voit käyttää tähän apuna inbox zero -menetelmää.
Toivon, että näistä tarttui edes yksi ajatus tai työkalu mukaan, jotta työpäiväsi olisivat vähemmän pirstaleisia!
- Jussi
Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia koko työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.
Ei ole mitään hyvää, jota ilman k**rettä ei voisi saada aikaiseksi.
K**re on yksi yleisimmistä työn haasteiden sanoituksista, joita kohtaan viisasta työtä valmentaessa. Se on mielenkiintoista, sillä sitä ei varsinaisesti ole olemassa. Kukaan ei voi näyttää missä se on, mutta silti me kollektiivisesti uskomme siihen. K**re onkin nykyisen työelämän uskonto. Työpaikkojen käytävät ja Teamsit ovat täynnä saarnaajia, jotka tartuttavat k**reen heillekin, joilla sitä ei alunperin ollut. Se on kuin mystinen luonnonvoima, joka saa meidät toimimaan hätiköivästi ja kokemaan painetta.
Miksi sitten uskomme siihen? Meillä on siitä sisäinen kokemus. K**re on tunne, että sinulla on enemmän tekemistä kuin aikaa. Se on kuitenkin hyvin epämääräinen, ja siksi monella tapaa haitallinen lähestyminen itsensä tai toisten johtamiseen.
Ilmiselvä tapa vähentää k**reen tunnetta on vähentää työkuormitusta, mutta aina se ei ole mahdollista. Tässäpä siis vinkkejä siihen kuinka vähennät k**reen kokemusta vähentämättä aikaansaantia.
Tämä vinkki tuntuu vitsiltä, mutta se toimii. Kieli määrittää vahvasti kokemustamme todellisuudesta, asettaa rajoja ja luo viitekehyksiä toiminnallemme. Äkkiseltään voi tuntua vähäpätöiseltä, että mitä sanoja käytät, mutta etenkin tällaisista toiminnan tapoja määrittelevistä viitekehyksistä puhuessa sanoilla paljon merkitystä kokemuksellesi ja tulkinnallesi asioista.
K-sana on hyvin epämääräinen, eikä se varsinaisesti tarkoita mitään. Se lähinnä triggeröi meitä stressaantuneemmiksi, osaltaan epämääräisyytensä kautta.
K-sana tulisi korvata aidoista asioista puhumisella, esimerkiksi sillä että nyt on liian vähän aikaa tai että nyt on liikaa tekemistä. Jos saat monta sähköpostia, joissa kaikissa tehtävä on asetettu kiireelliseksi, miten priorisoit tehtäviä? Mutta jos sähköposteissa olisi kerrottu, että tämä tarvitaan klo 14 ja tuo klo 16 mennessä, on priorisointi helppoa.
Mitä aidosti hätäisempi tilanne on, sitä vähemmän on varaa hätiköidä.
Kollegani Lauri Häggman on todennut, että k**re on epäluottamusta prosessiin. Esimerkiksi että olet epävarma ehditkö tehdä asiat ja yrität “kiriä” epävarmuuden kuilun kiinni paineistamalla itsesi tekemään asiat (tarpeettoman) nopeasti.
Ensimmäiseksi luottamusta voi hankkia priorisoinnin kautta. Kun ymmärrät mitkä asiat ovat tärkeimpiä ja olennaisimpia, on helppo luottaa niihin keskittymiseen. Jos taas kaikki on olennaista, on k**reen tunne väistämätöntä.
Toisekseen luottamusta voi lisätä taitavalla suunnittelulla. Se on työkalu poistaa työn epämäärää ja kirkastaa mitä, milloin ja miten olet tekemässä (työn epämäärästä oli oma vinkkihetkensä). Kun et tiedä milloin asiat tapahtuvat ja mitä seuraavaksi on luvassa, on sinulla herkästi k**re niin työpäivän kuin työviikkojen tasolla. Kirkkaus tekemisestä, siinä määrin kuin se on työssäsi mahdollista, luo luottamusta.
K**re on adaptiivinen strategia. Mutta se on varsin kehno strategia, koska ei ole mitään hyvää, jota ilman k**rettä ei voisi saada aikaiseksi. Tuurillaan aikaansaantisi voi kiirehtimällä kasvaa, mutta todennäköisemmin se kuitenkin laskee, etenkin tietotyössä. Vähintäänkin tekemisen tehokkuus laskee, sillä kiirehdintä johtaa resurssien yli-investoimiseen. Ja lopulta aikaansaannin voi aina optimoida viisaalla työskentelyllä, joten kiirehtiminen ei ole sen edellytys.
Mikäli olet paineisessa tilanteessa, sitä tärkeämpää on että pystyt toimimaan viisaasti ja maltilla - tilanteen sallimissa rajoissa. Mitä aidosti hätäisempi tilanne on, sitä vähemmän on varaa hätiköidä. Jos mietit esimerkiksi ensiapuhenkilöstöä, niin he eivät aidoista vaaratilanteista huolimatta kuitenkaan kiirehdi ja hätiköi. Palopelastajat eivät juokse rakennuksiin sisään, vaan kävelevät. Ensiavussa ei härvätä tarpeettomasti, vaikka toiminta on rivakkaa. Poliisit eivät ammuskele ympäriinsä. Monet työntekijät kuitenkin härväävät ja stressaavat töissään kuin viimeistä päivää, vaikka tilanteissa ei ole mitään fyysistä vaaraa.
Tämän päivän k**re on usein hankittu aiemmin.
Aiemmin totesin, että k**re on epäluottamusta prosessiin. Kestävämpi itsevarmuus ja luottamus asioihin tulevat siitä, että on kokenut jonkin asian toteutuvan tai toistuvan. Mikäli et omaa kokemusta siitä mitä syvällä työllä, joka voi pintapuolisesti vaikuttaa “hitaalta”, voi saada aikaan, et täysin luota siihen. Jos kokemuksesi aikaansaannista perustuvat kiirehtimiseen, on se luontainen valinta strategiaksi.
Oli sinulla kokemusta keskittyneen työn vaikutuksista tai ei, niin kannustan harjoittelemaan keskittymistä. Keskittymiskykysi ei nimittäin ole vain staattinen ominaisuus, joka sinulla on, vaan kapasiteetti, joka elää harjoittelun myötä. Se voi ailahdella jopa päivä- ja viikkotasolla. Jos esimerkiksi jatkuvasti selailet somea ja tarkistelet viestimiä, niin voit huomata keskittymiskyvyn heikentymisen hyvinkin nopeasti.
Voit harjoitella keskittymistä syvän työn avulla. Eliminoi kaikki häiriöt ja keskeytykset, joihin voit vaikuttaa. Kirkasta intentiosi, laita kello käyntiin ja aloita työskentely. Jos ja kun keskeytyksiä tulee, vaikka sitten itsesi toimesta, jatka keskittynyttä tekemistä siitä huolimatta. Tärkeitä ovat hetket, jolloin huomaat harhauttavan impulssin, esimerkiksi kännykän nostamiseksi taskusta, mutta et toimi sen mukaisesti. Noissa hetkissä koulutat itseäsi keskittymään.
Isommassa kuvassa keskittymistä ja läsnäoloa voi treenata monipuolisesti meditaation avulla. Se on kuitenkin iso teema avattavaksi tähän postaukseen, joten linkkaan tähän vain Flow Akatemian Laurin podcastin aiheesta.
Olen vuosien varrella tavannut monia kovia tekijöitä itsensä johtamisessa ja viisaassa työssä, ja yleinen puute heidän tekemisessään liittyy siirtymiin. Vaikka kykenet keskittymään hyvin työtehtävien aikana, niin merkityksellisiä ovat myös siirtymät tehtävien välillä. Mikäli siirtymän aikana aukaiset kaikki viestimet ja järjestelmät, keskittymisesi pirstaloituu ja k**re ui liiveihin. Tai jos fyysisessä siirtymässä ehätät paikalle viime minuutilla hengästyneenä ja hikisenä, niin on aika vaikeaa sen jälkeen olla läsnä ja keskittyä tuleviin tehtäviin.
Pidä siis huolta, että mahdollisesta rivakkuudesta huolimatta et siirtymissä lähde säntäilemään liikaa, vaan pidät paketin kasassa myös siirtymissä.
Tämän päivän k**re on usein hankittu aiemmin. Mikrotason korjaustoimet eivät auta, jos sitoumusten, paineen ja haasteen määrä on makrotasolla liian suuri.
Kiinnitä siis huomiota mihin sitoudut, jotta et kaiva kuoppaa tulevaisuuden itsellesi.
- Jussi
Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia koko työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.
Työn lopetusrutiinin kannattaa olla pienin riittävä annos rakennetta, joka tarjoaa sinulle halutun lopputuloksen. Mitä rituaalimaisempi ja fyysisempi lopetus on, sen parempi.
Monet huomasivat etenkin etätyöaikana, että työn ja vapaa-ajan ero hälveni ajoittain jopa olemattomiin. Useat ovat kertoneet, että he saattoivat herkästi jatkaa töitä iltaan asti, kun työllä ja vapaalla ei ollut enää selkeää rajaa. Tai sitten he jäivät kertoivat jäävänsä töiden jälkeen “välitilaan”, jossa eivät tee kunnolla töitä eivätkä kuitenkaan ole kunnolla vapaallakaan, vaan miettivät edelleen työasioita. Seuraavassa sinulle ajatuksia vinkkejä siihen kuinka saat päätettyä työpäiväsi viisaasti.
Mikäli työpäivien päätös on kunkin päivän vireystilan, mielialan ja hetken mielijohteiden varassa, kasvaa riski epämääräiselle lopetukselle. Lopetusrutiinin avulla päivät voi saattaa vakioidummin päätökseen ilman ylimääräistä miettimistä.
Viisas lopetusrutiini purkaa työpäivää sopivasti ja toimii rituaalina vapaalle siirtymiseen. Yhtä toimivinta kaavaa lopetusrutiiniin ei ole, vaan se kannattaa koostaa itse, johon on ajatuksia seuraavissa vinkeissä. Rutiinista ei kannata rakentaa liian monimutkaista, jotta se “kestää arkea” ja helppo toteuttaa.
Lähtisin siitä, että lopetusrutiinin kannattaa olla pienin riittävä annos rakennetta, joka tarjoaa sinulle halutun lopputuloksen. Mitä rituaalimaisempi ja fyysisempi lopetus on, sen parempi.
Mikäli työsi venyy jatkuvasti iltaan ja vapaa-ajalle, heikkenee palautumisesi. Palautumisen heikentyessä heikkenee seuraavan työpäivän tuottavuutesi, jolloin seuraava työpäiväsi venyy helpommin vapaa-ajalle. Kyseessä on haitallinen noidankehä.
Jos muu elämäsi, kuten perhe ja päiväkodin noutoajat, ei tarjoa sinulle työn lopettamisen deadlinea, niin sellainen kannattaa luoda itse. Deadline kun tunnetusti auttaa paketoimaan asiat siihen mennessä. Sen voi sitoa joko kellonaikaan tai tuntimäärään.
Deadlinesta voi myös tehdä sosiaalisesti velvoittavan esimerkiksi puolison tai kollegan kanssa, niin että sen ylitykseen tulee pyytää lupa. Kyse ei niinkään ole luvan saamisesta, vaan siitä että pysyt itse tietoisempana työajan ylityksistä ja sen syistä.
Tee tarvittavat toimet, jotta voit saada mielenrauhan työltä seuraavaan työpäivään saakka. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä eroaa paljon työstä ja yksilöstä riippuen. Se voi sisältää esimerkiksi viestimien tarkistamisen niin, ettei siellä ole tulipaloja. Monille luo myös mielenrauhaa tietää mitä seuraavana työpäivänä on yleispiirteisesti tapahtumassa.
Jotkut taas tykkäävät olla auvoisen tietämättömiä, jotta työt eivät jää pyörimään mieleen. Tämä on täysin ok, kunhan tietämättömyys ei tuota stressiä. Kannustan myös tarkastelemaan suhdetta työhön, jos pelkkä tieto tulevista töistä tuottaa tarpeetonta stressiä - suurimmalla osalla meistä työt eivät koskaan “lopu”, joten sen kanssa on hyvä osata elää.
Työpäivien loppu on oiva mahdollisuus kehittää omia työtapoja, sillä päivän tapahtumat ovat tuoreena mielessä. Jos minun pitäisi valita yksi työkalu, jota suositella jokaiselle työnkuvasta riippumatta, on se 1-2 minuutin minireflektio työpäivästä. Se voi sisältää seuraavat kohdat:
Voit käyttää apuna tätä laatimaani pdf-pohjaa. Eli kannattaa käsitellä päivästä sekä onnistumisia että kitkatekijöitä. Ja nimenomaan omakohtaisesti, ettet esimerkiksi ulkoista kitkatekijöitä aina toisten syyksi. Reflektion avulla pystyt havainnoimaan arjen pieniä asioita, jotka voivat tuntua vähäpätöisiltä, mutta muodostavat pitkällä aikavälillä suuren kerrannaisvaikutuksen.
Vapaa-ajalle siirtyessäsi poistu ruutujen äärestä, jotta et kuormita itseäsi samalla tavoin kuin työaikana. Tee mieluusti jotain mikä vie huomiosi pois työstä - tämä voi olla liikettä, luovaa tekemistä, kokkailua, sosiaalisuutta, mindfullnessia, seksiä tai luontoa.
Palautumisen suhteen on tärkeä huomioida, että etenkin pitkässä juoksussa saisit sekä passiivista että aktiivista palautumista ja että “paineventtiilisi” olisivat monipuoliset. Pelkkä sohvalla makaaminen ei ole aina sopivin tapa palautua, kuten ei myöskään jatkuva aktiivisuus. Työpäivien jälkeen kysy itseltäsi kokemustasi tunnustellen: “Millaista palautumista tarvitsen juuri nyt?”
- Jussi
Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.
