Flow on elämän suola.
Meillä kaikilla on oma käsitys siitä, mitä flow tarkoittaa, ja harva tuntee sen tarkkaa määritelmää. Yhdellä flow yhdistyy ajatuksissa urheiluun, toisella joogaan ja kolmas pitää sitä new age -väen höpöhöpönä. Useat liittävät flow’n niihin yhteyksiin, joissa ovat siitä kuulleet puhuttavan, eivätkä välttämättä ajattele sitä kaikkia elämän osa-alueita koskevana ilmiönä.
Flow-kokemusta on tapana kuvata eri piireissä erilaisilla termeillä, jotka ovat enemmän tai vähemmän synonyymeja flow-tilalle. Urheilussa flow’sta käytetään kuvausta being in the zone, koripalloilijoilla on fraasi being on fire ja pokerinpelaajien keskuudessa toistellaan lausetta playing the A-game. Juoksuun yhdistetään sanapari runner’s high ja hyväntekeväisyyteen helper’s high. Koodarit ovat wired in, hävittäjälentäjät in the bubble ja muusikot in the groove. Lumilautailijat puhuvat white moments -hetkistä ja stand-up -koomikot forever zone-tilasta, jolloin keikkaa voisi jatkaa ikuisuuden. Taolaisuudessa on jo yli kahden vuosituhannen ajan käytetty käsitettä wu wei, joka viittaa vaivattomaan tekemiseen. [1]
Suomen kielessä vanha sana hurmio on merkitykseltään aika lähellä flow’ta. Etenkin sen mielleyhtymät urheilun saralla ovat hyvin lähellätämän kirjan kuvausta flow-tilasta. Onnellisuustutkija Markku Ojanen taas on puhunut flow’sta käsitteellä ajan riento. [2] Viime aikoina flow’sta on alettu Suomessa käyttämään termejä virtauskokemus ja virtaustila. Myös käsite työn imu sisältää monia samoja piirteitä kuin flow, mutta se viittaa flow’n tapaisen lyhytkestoisen huippuvireen sijaan pitkäaikaisiin tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tunteisiin työtä kohtaan.
Flow on tila, jossa ihminen kykenee uppoutumaan täysin käsillä olevaan asiaan ja hyödyntämään kaikkia taitojaan. Huomio on keskittynyt yhteen asiaan, eikä mielessä pyöri eilisen erehdyksiä tai huomisen huolia. Uponneisuus on niin vahvaa, ettei millekään muulle jää aivokapasiteettia. Flow tuntuu vaivattomalta ja kaikki sujuu kuin omalla painollaan. Jokainen teko seuraa edellistä saumattomasti ilman ylimääräisiä taukoja tai miettimisiä. [3] Syvässä flow-tilassa jotkut kokevat jopa siirtyvänsä tekijästä enemmänkin kokijaksi. Flow on siis olemista tekemisen kautta. Ehkäpä juuri siksi se on suomalaisille luontaista, sillä perinteisesti emme ole kovin hyviä olemisessa vaan ennemminkin tekemiseen uppoutumisessa.
”Flow katapulttaa sinut luonnollisella tavalla tilaan, jossa et luontaisesti ole.” ‒ Ned Hallowell, psykiatri
Käytännön kuvauksien ohessa on monipuolisuuden takia tärkeää tietää myös tieteen näkemys flow’sta. Tarkkana tieteellisenä määritelmänä flow on optimaalinen tietoisuuden tila. Sitä voi ajatella myös normaalista valvetilasta poikkeavana, muuttuneena tietoisuuden tilana. Flow on tarkkaavaisuuden kohdistamisen tulos, jonka seurauksena tietoisuus on järjestyksessä. Tällöin ajattelu, tunteet ja toiminta ovat linjassa keskenään. Toisin sanoen ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Minän rooli on aktiivinen, mutta minätietoisuuden ei, koska havainnointi kohdistuu ulospäin, ei sisäiseen kokemukseen. [3] Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa, että kaikki huomio ja energia on suunnattu tekemiseen ja tavoitteen saavuttamiseen, eikä ihminen koe lainkaan ristiriitaa tavoitteiden, ajattelun, tunteiden ja tekemisen välillä. Aina tavoitteelta ei vaadita kirkkautta, vaan tavoitteena voi olla myös päämäärätön, luova tekeminen, kuten lapsen omatoiminen leikki lelu-ukoilla. On hyvä muistaa, että näistä tarkoista määritelmistä huolimatta flow ei ole vain yksi tietty tila. Käytännössä sen kokemus vaihtelee tilanteesta riippuen, ja lisäksi se on asteittaista. Ihminen voi olla kevyemmässä tai syvemmässä flow’ssa.
Psykologinen vastakohta flow-tilalle on psyykkinen entropia eli sisäinen kaaos. Tällöin ihmisen minän ja tekemisen välillä on ristiriitaa, joka voi syntyä esimerkiksi selkeiden tavoitteiden puutteesta. Psyykkinen entropia on ihmismielen normaali olotila, jossa vietämme suuren osan valveillaolostamme. [3] Esimerkiksi aamulla koiran ulkoilutukseen lähtö voi tuntua väsymyksen takia raskaalta, reidet ovat vieläkin jumissa toissapäivän jalkatreenistä ja sade tekee ulkona olemisesta epämiellyttävää. Lisäksi ahdistaa, osuuko ylipuhelias naapuri taas koirapuistoon samaan aikaan. On mahdotonta viettää kaikki aika flow’ssa, mutta flow’n tavoittelu on silti arvokasta.
Tämä on ote kirjasta Flow-tila - Tietotyön viisain vaihde.
Lähteet
[1] Slingerland, Edward 2007. Effortless Action: Wu-wei As Conceptual Metaphor and Spiritual Ideal in Early China. Oxford University Press.
[2] Ojanen, Markku 2002. Elämän mieli ja merkitys. Gummerus.
[3] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.