Yksinkertaisimmillaan oppiminen on aisti-informaation uudelleenjäsentymistä tavoilla, jotka jalkautuvat pysyvämmäksi toiminnaksi. Voisi siis karkeasti sanoa, että mitä enemmän informaatiota on saatavilla ja mitä paremmin se kehomielessä jäsentyy, sitä enemmän myös opimme. Yksi valtavan aistirikasta kokemista mahdollistava tila on flow… tämä tuli varmasti suurena yllätyksenä!
Flow tarjoaakin otolliset mahdollisuudet oppimiselle ja yhtä lailla oppimisen kasvattaessa taitotasoamme, mahdollisuudet flow’lle kasvavat. Ei hullumpi kehä. Virtaavaan elämän kannalta onkin viisasta huolehtia molemmista.
Niin flow’n kuin oppimisenkin taustalla pätevät ikivanhat neurobiologiset lainalaisuudet. Niihin kannattaa panostaa, sillä ne eivät ole juurikaan muuttuneet satoihin tuhansiin vuosiin, joten jos ne olivat tämän tekstin kirjoitushetkellä totta, ovat ne varmasti sitä vielä tätä lukiessasikin.
Flow tarjoaa otolliset mahdollisuudet oppimiselle ja yhtä lailla oppimisen kasvattaessa taitotasoamme, mahdollisuudet flow’lle kasvavat.
Käynnistyäkseen sekä oppiminen että flow vaativat riittävän haasteen, jotta valpastumisjärjestelmämme aktivoituu. Valpastumisen myötä keskittyminen voi kohdistua tehtävään ja alamme kokeilemaan erilaisia ratkaisutapoja. Keräämällä palautetta toiminnastamme, pääsemme jatkuvasti paremmin perille siitä mikä toimii ja mikä ei. Ja jos kaikki menee kuten pitääkin, erilaisten kokeilujen jälkeen kerätyn palautteen perusteella meillä on mahdollisesti muutama toimiva ratkaisu tai vähintäänkin kasa toimimattomia. Tämän palautteen jäsentyessä ja muuttaessa toimintaamme voimme puhua oppimisesta.
Koko tätä prosessia kannattelee motivaatiomme määrä ja laatu. Motivaation merkitys korostuu etenkin niinä väistämättöminä kitkan hetkinä, joita jokainen oppimisprosessi sisältää. Nämä hetket ravistelevat ja koettelevat tukipilaria, joka kestäessään kannattelee haasteiden läpi… tai katkeamalla romahduttaa koko prosessin.
Varsinainen oppimistilanne ja flow-tila ovat molemmat aktiivista toimintaa. Kaikenlainen aktivaatio on kuitenkin kuluttavaa, joten voidakseen jatkua myöhemmin, sitä on seurattava palautuminen. Niin lihas, tieto kuin taito kasvavat levossa. Palautuminen on yhtä lailla merkityksellistä motivaation kannalta, sillä korkeammallakaan motivaatiolla ei virtaa voi loputtomiin nyhjäistä tyhjästä.
Myös oppimistilanteiden väliin kannattaa sijoittaa minuutin tai parin mikropalautumisen hetkiä, mikä tukee merkittävästi jaksamista, motivaatiota sekä varsinaista oppimista.
Tietenkään oppiminen ei aina voi tapahtua varsinaisessa flow-tilassa, sillä uutta oppiessa tehtävän haaste lähtökohtaisesti ylittää olemassaolevan taitotasomme. Voimme kuitenkin tuoda virtaavuutta kaikkeen oppimiseen huolehtimalla seuraavista flow'n kanssa yhteisistä edellytyksistä:
1. Sovita haastetaso taitotasoosi. Liian haastavan oppisisällön vaatimukset alkavat ahdistamaan, liian helpon tylsistyttämään. Mitä paremmin on kärryillä nykyisestä taitotasostaan, sitä selkeämmin haastetasoa voi sovittaa. Muista myös, että käytännön taitotasomme vaihtelee päivän aikana esim. vireystilamme mukaisesti.
2. Huolehdi edellytyksistä pitkäjänteiselle keskittymiselle. Oppimisessa merkityksellistä ei ole vain sille varattu aika, vaan se kuinka paljon tuosta ajasta kuluu keskittyneeseen työskentelyyn. Muista siis pyhittää oppimiselle tarkoitettu aika ylimääräisistä häiriöistä vapaaksi. Tämä on viisasta niin oppimisen tuloksellisuuden kuin hyvinvoinninkin kannalta.
3. Pidä aistit avoimena ja kerää runsaasti palautetta. Oppiminen tapahtuu aistien kautta, minkä vuoksi niiden avoimuus määrittää myös sitä, kuinka paljon informaatiota voi virrata sisään. Huolehdi siis ennen kaikkea vireystilastasi, tauota tekemistäsi ja pysy hereillä kaikilla aisteilla! Muista myös säännöllisesti reflektoida sekä oppimaasi että itse opiskeluasi, sillä tämän myötä saat kerättyä sen kehittämisen kannalta välttämätöntä palautetta.
4. Vahvista motivaatiota. Muistuta säännöllisesti itsellesi siitä, miksi ylipäänsä pyrit oppimaan jotain. Näin voi tehdä vaikka ennen jokaista oppimiskertaa. Tämä on tärkeää, jotta toiminnan syvempi merkitys ei pääse unohtumaan. Mikäli huomaat toistuvia haasteita motivoitumisessa, on se merkki reflektion tarpeesta: Minkä vuoksi teen tätä? Mistä motivaationi syntyy? Mikä sitä jarruttaa?
5. Muista huolehtia palautumisesta. Huolehdi, että oppimistilanteiden välillä keholla ja mielellä on riittävästi aikaa palautua. Myös oppimistilanteiden väliin kannattaa sijoittaa minuutin tai parin mikropalautumisen hetkiä, mikä tukee merkittävästi jaksamista, motivaatiota sekä varsinaista oppimista.
Niin ja tokihan kaikki tämä vaatii taustalle kasvun asenteen eli ajatuksen siitä, että oppiminen eli toiminnan muutos on ylipäänsä mahdollista!
Muista siis panostaa edeltäviin edellytyksiin, jotka ovat olennaisia niin flow'n kuin oppimisenkin kannalta. Vaikka et pääsisikään itse oppimisen aikana flow'hun, näihin edellytyksiin panostamalla kasvatat merkittävästi mahdollisuuksia päästä siihen tulevaisuudessa.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.