Jokainen meistä on joskus kokenut flow’ta. Monet eivät vain ole osanneet nimetä kokemuksiaan flow-tilaksi. Flow-kokemukset ovat niitä hetkiä, jolloin kaikki muu unohtuu, aika rientää ja tekeminen sujuu kuin tanssi. Aina flow ei tunnu erityisen merkitykselliseltä, vaan se saatetaan ohittaa vain ajan rattoisaa kulumista ihmetellen.
Flow’n kokeminen itsessään ei vaadi taitoa, sillä jo nuoret lapset voivat kokea sitä spontaanisti leikeissä ja muussa toiminnassa. [1] Flow on siis synnynnäinen kyky, mutta siihen pääseminen ja sen edellytysten luonti on taito, jota voi harjoitella. Flow-tila -kirjan on tarkoitus antaa eväitä juuri tässä taidossa kehittymiseen.
Vaikka flow on universaali ilmiö, sen kokemisessa on jonkin verran yksilöllistä vaihtelua. Flow’hun vaikuttaa ympäristön ja toiminnan ohella sisäinen kokemus omasta kyvykkyydestä ja hallinnan tunteesta. Jos mieli on kaaoksessa, eivät viimeisen päälle hiotut olosuhteetkaan riitä takaamaan flow’ta. Persoonallisuus on yhteydessä siihen, miten hyvin henkilö kokee psyykkisesti hallitsevansa haastavat tilanteet, joten sillä on vaikutusta taipuvaisuuteen kokea flow-tilaa.
Neurotutkija Fredrik Ullen kumppaneineen selvitti 2010-luvulla taipuvaisuutta flow-tilaan laajassa tutkimuksessa, johon osallistui kymmenentuhatta ruotsalaiskaksosta. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti emotionaalinen vakaus ja tunnollisuus ovat yhteydessä flow-kokemusten yleisyyteen. Mielenkiintoista oli, ettei kognitiivisilla eli älyllisillä kyvyillä ollut merkitystä flow’n kokemisen kannalta, ja että nuoret aikuiset kokivat flow’ta keski-ikäisiä ja eläkeläisiä vähemmän. Jälkimmäistä selitettiin sillä, että vanhemmiten ihmiset ovat todennäköisemmin löytäneet itselleen mieluisat työtehtävät ja harrastukset. [2]
Flow-teorian isä, psykologi Mihaly Csikszentmihalyi päätyi pohdinnoissaan siihen, että ainoastaan vakavat psyyken häiriöt tai aivojen fyysiset vammat voisivat olla suoranaisia esteitä flow’lle. Hän piti tarkkaavaisuushäiriöitä mahdollisesti flow’hun pääsemistä hankaloittavina tekijöinä, mutta käytännön havainnot osoittavat, että etenkin lievinä ne ovat vain mahdollinen hidaste. Hän piti flow'n vihollisina myös liiallista itsekeskeisyyttä sekä taipumusta itsetarkkailuun ja -kritiikkiin. [1]
Perimällä, kasvuympäristöllä ja yksilöllisillä taipumuksilla on vaikutusta siihen minkä parissa, milloin ja missä tilanteissa flow’ta kokee. Esimerkiksi flow-tilaan vaikuttavien välittäjäaineiden herkkyydessä on yksilöllistä vaihtelua, kuten fysiologiassamme yleisestikin. On myös selvää,että vaikka flow’n edellytykset olisivat jossain tekemisessä erittäin vahvat, voivat kulttuurin asettamat normit tai omat mieltymykset tehdä kokemuksesta vähemmän mielekkään.
Flow’n parissa toimiva Flow Genome Project -organisaatio on muodostanut neljä erilaista flow-profiilia. Nämä profiilit pohjautuvat siihen, onko ihminen taipuvainen kokemaan flow’ta ajattelun, äärikokemusten, rauhan vai yhteisön kautta. [3] Näiden voi nähdä myötäilevän DISC-mallinpersoonallisuus tyyppejä eli Analyyttinen, Hallitseva, Vakaa ja Vaikuttava. Viime vuosina ihmiset ovat oppineet tuntemaan nämä persoonatyypit eri värienkautta: vastaavat värit ovat sininen, punainen, vihreä ja keltainen. Jaottelu erilaisiin persooniin saattaa kuitenkin johtaa käyttäytymisen liialliseen yksinkertaistamiseen ja ihmisten lokerointiin, joten seuraavassa flow’n lähteet on jaettu persoonien sijaan motivaattoreihin.
Ajattelusta motivoituvat arvostavat keskittymistä ja kokevat flow’n usein eristäytymismatkana. Heillä flow’hun ajavia aktiviteetteja ovat taide, tiede, musiikki, pelaaminen, koodaus ja tietotyö. Toisin sanoen kaikki, jossa voi luoda jotain tai muuten keskittyä asian hoitamiseen mahdollisimman syvällisesti ja hyvin. Äärikokemuksista flow'ta saavat tekevät kaiken täysillä ja kokevat flow-tilaa rajujen aktiviteettien, kuten extreme-urheilun, kamppailulajien ja moottoriurheilun parissa. Rauhasta inspiroituvat kokevat flow’ta läsnäolon ja vapauden kautta. Flow’hun he pääsevät useimmin esimerkiksi joogan, meditaation, tanssimisen jaretriittien parissa. Yhteisöstä flow-tilaan pääsevät taas saavat energiaa muista ihmisistä. He kokevat flow’ta tapahtumien ytimessä ja ihmisten keskellä, esimerkiksi juhlissa, tapahtumissa, seminaareissa, politiikassa tai tiimityössä. [3]
Flow Genome Projectin profiilikyselyyn vastanneista yli 70 000 ihmisestä 47 prosenttia motivoitui ajattelusta, joka tukee tietotyön yleisyyttä flow’n lähteenä. Oman flow-profiilin voi selvittää FGP:n sivuilla. Sitä voi hyödyntää oman orientaation selvittämisessä ja mahdollisesti suunnitella flow-kokemuksia sen pohjalta, mutta on hyvä muistaa, että profiilit antavat vain suuntaa eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi rauhoittumisesta motivoituva voi hyvin kokea flow’ta laskuvarjohyppyjen parissa ‒ kyse on enemmän suuntautuneisuudesta tiettyihin aktiviteetteihin.
Tämä oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.
Lähteet
[1] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.
[2] Harmat, Laszlo ym. 2016. Flow experience: Empirical research and applications. Springer International Publishing.
[3] Flow Genome Research 2017. Flow profiles. Flowgenomeproject.com/flow-profile
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.