Et välttämättä ajattele olevasi itsensä kehittäjä, mutta todennäköisesti haluat kuitenkin kasvaa ja kehittyä jollain tapaa. Kehittymisen kohteet toki vaihtelevat ihmisillä merkittävästi: joku haluaa olla hyvä työssään, toinen harrastuksessaan ja kolmas parempi vanhempi. Jotkut haluavat olla parempia versioita itsestään kaikessa. Tieto, ymmärrys, uteliaisuus ja kyky ennustaa tulevaa kuuluvat ihmisen kognitiivisiin tarpeisiin.[1] Ne eivät ole välttämättömiä elämän kannalta, mutta luovat mielekkyyden ja täyttymyksen tunnetta.
”Vain viisaimmat ja tyhmimmät eivät koskaan muutu.” ‒ Kungfutse, filosofi
Itsensä kehittämisellä tarkoitetaan yleensä tietojen, taitojen, ajattelun ja käyttäytymisen kehittämistä. Se voidaan siten nähdä flow-tilan isän Mihaly Csikszentmihalyin termein minuuden kompleksisointina eli monimuotoistamisena. Tässä yhteydessä minuudella tarkoitetaan sekä sisäisen minäkuvan että osattujen tietojen ja taitojen kokonaisuutta. Minuus on kuin sipuli, johon kehittyy kasvun myötä uusia kerroksia. Monimuotoinen minuus syntyy kahden prosessin kautta: differentaation eli eriytymisen ja integraation eli yhdentymisen.[2] Käsitteet saattavat olla sinulle tuttuja lukion matematiikan kursseilta, mutta ihmisen tapauksessa eriytyminen tarkoittaa liikkumista kohti uutta, esimerkiksi opiskelua tai itsensä haastamista uudella tavalla. Yhdentyminen taas on asioiden sisäistämistä ja yhtenäistämistä aiemman tiedon kanssa. Mikä tahansa uusi kokemus ei siis kerry osaksi ihmisen tieto- ja taitopankkia, vaan se täytyy myös pystyä yhtenäistämään osaksi aiempaa tietämystä. Esimerkiksi onnettomuudet, väkivalta- ja sotatilanteet sekä psykoosit voivat olla voimakkaasti eriyttäviä kokemuksia, joita ihminen ei kykene yhtenäistämään, ainakaan lyhyessä ajassa.
Vahvalla eriyttämisellä voi saada aikaan kovia tuloksia, mutta se voi sosiaalisella tasolla johtaa eriytymiseen muiden ihmisten ajattelusta sekä itsekeskeisyyteen. Pelkkään yhdentymiseen keskittyvä henkilö taas on hyvin tasapainoinen, mutta jämähtänyt omaksumiinsa ajatuksiin eikä omaa halua kasvaa. Vain henkilö, joka investoi sekä eriytymiseen että yhdentymiseen, voi kestävällä tavalla monimuotoistaa minuutta ja siten kasvaa ihmisenä. Itsensä kehittäjän ihannetila on siten mahdollisimman monimuotoinen minuus, joka on silti yhtenäinen niin yksilöllisellä kuin sosiaalisella tasolla.
Flow on nopein väylä minuuden monimuotoistamiseen.
Flow tukee sekä eriyttämisessä että yhdentymisessä, koska flow’ssa ihminen haastaa itseään omilla äärirajoillaan eli eriyttää itseään maksimaalisella tahdilla. Samalla tietoisuus on järjestyksessä, eli ajattelu, tunteet ja toiminta ovat linjassa, jolloin ihminen kokee yhdentymistä ja tuntee itsensä kokonaisemmaksi niin flow’n aikana kuin sen jälkeen. Flow auttaa siis maksimoimaan sekä differentaatiota että integraatiota. Toki tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta, että flow-kokemukset vaativat palautumista, koska ne ovat lähes aina enemmän eriyttäviä kuin yhdentäviä kokemuksia. Eli flow ei kumoa fysiologisen tai mentaalisen hyvinvoinnin perusperiaatteita.
Valitsemalla tavoitteen ja suuntaamalla siihen kaiken huomionsa, voi mikä tahansa tekeminen muuttua mielekkääksi. Jokainen meistä on pienenä lapsena ollut oppimiskone, joka on janonnut uutta ja halunnut kehittyä kaikessa, koska se on tuottanut täyttymystä ja kannustanut jatkamaan uuden kokeilemista. Täyttymyksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä onnellisuuden kokemista aktiivisesta tekemisestä, joka on linjassa omien arvojen kanssa. Csikszentmihalyi pohti teoksessaan Flow, miten yhteys täyttymyksen ja kasvun välillä katoaa monilla nuoruudessa tai aikuisena, johtuen usein oppimisen ulkoisesta ohjauksesta ja tylsistymisestä koulussa. Tällöin täyttymyksen hakeminen alkaa tuntua työläältä ja tylsältä, jonka myötä on uhkana, että nautinnoista tulee ainoa positiivisten kokemusten lähde. Siinä tapauksessa asioita tehdään enää vain ulkoisen palkinnon takia. Nautinnot ovat tärkeä asia elämänlaadulle, mutta ne eivät itsessään pysty tuottamaan kestävämpää onnellisuutta. Esimerkiksi lepo, suklaa ja seksi tarjoavat palauttavia kokemuksia ja luovat järjestystä tietoisuuteen, mutta eivät luo uutta järjestystä tietoisuudessa. Ne eivät tarjoa psykologista kasvua, eivätkä monipuolista minuutta, kuten täyttymystä tuottava tekeminen.[2] Kaikki ihmiset kaipaavat itselleen sopivia haasteita. Monien onkin arveltu päätyneen vankilaan siitä syystä, että heille ei nuorena tarjoutunut tai löytynyt tarpeeksi sopivia haasteita, jolloin niitä on haettu laitapuolen poluilta.
”Paras mahdollinen sijoitus on sijoittaa itseesi.” ‒ Warren Buffett, sijoittaja
Huomiota voi itsensä kehittämisessä ajatella psyykkisenä valuuttana, jota jokainen sijoittaa. Huomiotasi oikein sijoittamalla kerrytät psykologista pääomaa eli monimuotoistat minuuttasi. Tämä ei välttämättä tarkoita kovaa työtä ja askeettista elämää, vaan se voi yhtä lailla olla seurausta luovasta tekemisestä tai antoisasta perhe-elämästä. Flow’ta tuottavat aktiviteetit ovat tehokkain huomion sijoituskohde, sillä niiden kautta minuus monimuotoistuu nopeimmin ja kestävällä tavalla. Niiden tekeminen myös tuntuu hyvin mielekkäältä. Puhuessaan flow’sta ja onnellisuudesta laajemmassa mittakaavassa Csikzentmihalyi on korostanut, että minuuden monimuotoisuuden rinnalla tarvittaisiin yhdenmukaisia, elämänlaajuisia päämääriä. Jos päämäärä on itse asetettu ja ihminen on siihen vahvasti sitoutunut, voi yksittäisten tavoitteiden saavuttamisen sijaan koko elämästä tulla enemmän tai vähemmän flow-kokemus.[2] Tämä vaatii syvää itsetuntemusta, intohimosta toimimista ja elämän tietoista rakentamista päämäärien tavoittelun ympärille.
Itsensä kehittäminen on "asennelaji". Psykologian professori Carol Dweck on laatinut tunnetun teorian, joka jakaa asenteet kahteen lajiin: muuttumattomaan asenteeseen (fixed mindset) ja kasvun asenteeseen (growth mindset). Ensimmäinen viittaa ajattelun jäykkyyteen ja ajatukseen, että ominaisuutemme ovat pääosin pysyvästi lahjakkuudella määriteltyjä. Jälkimmäinen taas on ajattelua, jossa mitään itsessä ei pidetä täysin pysyvänä ja kaikki ominaisuudet ovat kehitettävissä. Kasvun asenteesta toimiva yksilö sietää epäonnistumisia tiedostaen, että ne ovat välttämättömyyksiä kehittymisen polulla.[3] Steven Kotlerin mukaan kasvun asenne on flow’n aisapari, sillä mitä enemmän rajojaan kokeilee, sitä paremmin tuntee itselleen sopivat haasteet, ja sitä helpommin pääsee flow-tilaan.[4]
Kasvun asenne mahdollistaa sen, että flow’n saavuttaminen ei ole vain satunnainen onnenkantamoinen vaan tapa.
Isommassa kuvassa Csikszentmihalyi on jopa pohtinut, että flow olisi historian saatossa ollut ihmislajin älyllisen evoluution salaisuus. Ihmiset kykenivät täyttämään selviytymiseen ja lisääntymiseen liittyvät biologiset tarpeet jo kauan aikaa sitten, joten ne eivät selitä kaikkea lajimme kehityksessä. Csikszentmihalyin mukaan ihmiset eivät olisi jaksaneet tunti- ja päiväkausia keskittyä välittömän selviytymisen kannalta epäolennaisten taitojen ja asioiden kehittämiseen, elleivät olisi kokeneet niiden myötä flow’ta ja halunneet tavoitella lisää tätä kokemusta. Tämä jatkuva itsensä haastaminen ja siitä täyttymyksen saaminen taas olisi johtanut siihen, että ihmiset olisivat kymmenien tuhansien vuosien aikana kehittyneet lajina älyllisesti merkittävästi eteenpäin.[2] Flow'n voi siten ajatella olevan tärkeä osatekijä ei vain yksilöllisen vaan myös yhteiskunnallisen kehityksen taustalla.
Tämä teksti oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.
Lähteet
[1] Koltko-Rivera, Mark, 2006. “Rediscovering the Later Version of Maslow’s Hierarchy of Needs: Self-Transcendence and Opportunities for Theory, Research, and Unification”. Review of General Psychology 10(4), 2–317.
[2] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.
[3] Dweck, Carol 2006. Mindset: The New Psychology of Success. Random House.
[4] Kotler, Steven 2014. The Rise of Superman: Decoding the Science of Ultimate Human Performance. New Harvest.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.