Lifted duo Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi saapuivat etäyhteyden päähän keskustelemaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tuokion aikana keskustellaan muun muassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin peruspilareista, tapojen omaksumisesta, stressistä, palautumisen prinsiipeistä, viisaista työskentelytavoista sekä asuinpaikan merkityksestä hyvinvoinnille.
[01:30] Päivän buugi ja esittelyt
[05:50] Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Miten päädyitte hyvinvoinnin pariin?
[16:20] Mille hyvinvointi rakentuu? Miten sen tukeminen alkaa?
[25:40] Burnoutista, sen syistä ja siitä palautumisesta
[38:07] Palautumisesta, sen prinsiipeistä ja vastapainon merkityksestä
[53:39] Flow ja hyvinvointi
[56:08] Sosiaalinen ja yhteisöllinen ulottuvuus hyvinvoinnissa
[66:00] Minkä verran työlle kannattaa uhrautua?
[85:00] Asuinpaikan merkitys hyvinvoinnille
[97:00] Tanelin ja Jukan flow-kokemukset
✔ Hyvinvointi on kokemusta elämisen laadusta ja se mahdollistaa itselle arvokkaiden asioiden ja päämäärien toteuttamista
✔ Lepo, ravinto ja monipuolinen liikkuminen muodostavat fyysisen hyvinvoinnin peruspilarit
✔ Tapamuutokset on viisainta toteuttaa yksi kerrallaan. Tutkitusti yhden tapamuutoksen kohdalla toteutumisen onnistumisprosentti on n. 85%, kahden 35% ja kolmen kohdalla vain 10%. Vuoden aikana ehtii tehdä jopa 5-6 suurtakin tapamuutosta, kunhan ne tehdään yksi kerrallaan.
✔ Puutteelliset strategiat ovat monesti esteinä kestäville tapamuutoksille. Onneksi niitä voi opetella.
✔ Hyvinvointiin liittyvissä tapamuutoksissa myös arvotyöskentely on todella olennaista. Hyvinvoinnista on tultava riittävän korkea arvo elämässä, jotta motivoituu tekemään siihen tarvittavia, joskus haasteellisiakin valintoja.
✔ Henkilökohtainen coachaus voi toimia arvokkaana tukena auttamaan ristiriitaisten intressien, pelkojen ja ylläpitämisen haasteiden yli.
✔ Optimitilanteessa hyvinvointia tukevia tapoja omaksutaan ennen kun ne ovat välttämättömiä esimerkiksi vanhentumisen vuoksi. Luonnollisesti tämän jälkeenkin se on kannattavaa.
✔ Ihminen menee yleensä huippuiässä työelämään, jolloin kynttilää on vielä mahdollista polttaa molemmista päistä. Tällöin omaksutaan usein kestämättömiä työtapoja, jotka muuttumattomina aiheuttavat myöhemmin lukuisia ongelmia tai pahimmillaan burnoutin.
✔ Burnout on vakava terveydellinen riski, josta palautuminen riippuu paljon yksilöstä. Toiset palautuvat paremmin, toiset eivät palaa koskaan aikaisemman suorituskykynsä tasolle.
✔ Burnoutin taustalla voi monesti olla positiivinen stressi, joka kuitenkin kroonistuu negatiiviseksi stressiksi kuluttaen henkiset ja fyysiset resurssit loppuun.
✔ Kasvavat univaikeudet, jatkuva ylivireisyys, kyynisyys ja negatiivinen ajattelu, luovuuden katoaminen ja heikko palautuminen ovat merkkejä liian korkeista stressitasoista ja mahdollisesta burnoutin vaarasta.
✔ Stressi on hyvinvoinnin ja kehityksemme kannalta välttämätöntä, mutta vain akuuttina. Siitä on siis kyettävä myös palautumaan, sillä kroonistuessaan se alkaa merkittävästi heikentää hyvinvointiamme.
✔ Palautumisen työkalupakin kannattaa olla laaja, jotta erilaisissa elämäntilanteissa löytyy aina jokin käytettäväksi. Pakissa kannattaa olla myös ns. ”raskaita aseita”, joilla palautumista voidaan tukea tavanomaista vahvemmin.
✔ Arjessa vastapainon tulisi olla nimensä mukaisesti jotain aivan muuta kuin mitä tavallisesti tekee. Tämä riippuu luonnollisesti yksilöstä.
✔ Omalla ajattelulla on suuri merkitys siihen, miten stressin kokee. Olemassa olevan toisin tulkitseminen on usein hedelmällisempää kuin pyrkimys muuttaa sitä joksikin muuksi. Esimerkiksi ahdistus on helpompi kääntää innostukseksi kuin rauhaksi.
✔ Kokonaisvaltainen hyvinvointi on flow-tilan tärkeimpiä mahdollistajia. Flow’n kokeminen on toki mahdollista ilmankin, mutta tällöin flow ei ole kovin kestävällä pohjalla ja palautuminen muuttuu hankalaksi.
✔ Sosiaalinen ja yhteisöllinen ulottuvuus ovat hyvinvoinnin kannalta valtavan tärkeitä, mikä korostuu erityisesti työympäristöissä. Työn kontekstissa hyvinvointia ei voida tukea vain yksilön tasolla, vaan se vaatii usein myös rakenteellisia muutoksia ja johdon aktiivista osallistumista.
✔ Hyvinvoinnin edistäminen vaatii vastuunkantoa sekä yksilöiltä että organisaatioilta. Ongelmien ratkaisu vain yhdestä suunnasta tuskin tuottaa tulosta.
✔ Lopulta ei ole olemassa erillistä hyvinvointia työssä ja arjessa, vaan yksi hyvinvointi. Se mitä tapahtuu työssä vaikuttaa arkeen ja päinvastoin.
✔ Palautumisesta tulee huolehtia joka päivä ja mieluiten pitkin päivää. Työstä palautumista ei kannata jättää vain viikonloppuihin tai kesälomiin.
✔ Asettamalla ns. ”tyytyväisyystason” aamulla, voidaan ennalta määrittää mihin tähdätään ja missä vaiheessa voidaan myös todeta, että ”tämä riittää”.
✔ Ihmismieli tiedostaa yllättävän huonosti, milloin suorituskyky on laskenut. Sen vuoksi taukojen ja työpäivän lopettaminen on viisasta määrittää etukäteen. Taukoja kannattaa pitää myös, vaikka ”ei ihan vielä tultuisi siltä”.
✔ On tärkeää oppia tiedostamaan erilaisten elämän- ja työtilanteiden monimuotoisuus ja siten niiden erilaiset vaatimukset työskentelytavoille. Työskentelytapoja täytyy luonnollisesti muuttaa muuttuvien elämäntilanteiden mukaisesti.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.