Vieraana vuorovaikutusmuotoilija ja impron veteraani Simo Routarinne. Aiheina mm. improvisaatio, vuorovaikutus, ryhmäflow ja psykologisen turvallisuuden valtava merkitys ryhmän toimintaan. Kokemusta Simolla löytyy vuorovaikutuksen parista todella runsaasti, sekä myös sen valmentamisesta erilaisissa ympäristöissä, kuten liike-elämässä, jossa Simo on kouluttanut esimerkiksi Pixarin johtoa.
Hjalmar Söderbergin runo:
Ihminen haluaa olla rakastettu,
sen puuttuessa ihailtu,
sen puuttuessa pelätty,
sen puuttuessa ylenkatsottu ja inhottu.
Sielu jäätyy tyhjiössä ja haluaa olla kontaktissa mihin hintaan hyvänsä.
[00:00] Jakson avaus ja Simon flow herkkyys
[09:35] Mukavuusalue ja impron metataitodot
[11:45] Konvergentti ja divergentti ajattelu
[15:08] Vuorovaikutusmuotoilu
[17:03] Verhot kiinni, verhot kiinni -harjoitus
[30:55] Psykologinen turvallisuus
[39:28] Ryhmä parabolisena peilinä yksilölle
[44:55] Ryhmä yksilön kognition kirkastajana
[60:56] Havainnot, tulkinnat, intentio ja ilmaisu
[77:35] Omat ilmaisun taidot
[85:05] Hjalmar Söderbergin runo
[88:14] Vaikuttaminen ja vaikuttuminen
[104:26] Improvisaatiotaitojen yleisempi hyödyntäminen
[120:36] Konvergentti ja divergentti ajattelu ryhmässä
[134:47] VUCA-ilmiö ja improvisaatio
[147:10] Ryhmäflow positiivisena resonanssina
Googlen Aristoteles -tutkimusprojekti
Ed Catmull, Amy Wallece, Creativity Inc.
Ryhmä ja psykologinen turvallisuus
✔Ennen Googlen Aristotle-tutkimusta psykologisesta turvallisuudesta käytettiin improvisaation piirissä termiä “hyväksyvä ja turvallinen ryhmä”.
✔On äärimmäisen tyydyttävää, jopa koukuttavaa, toimia ryhmässä, jossa omat sanat ja teot hyväksytään sellaisenaan. Mikäli kerrankin pääsee toimimaan tällaisessa ryhmässä ja kokemaan aidosti psykologisen turvallisuuden, ei vähempään tyytymiseen usein ole enää paluuta.
✔Ryhmäyttäminen ei ole rakettitiedettä, eikä se myöskään tapahdu ainoastaan ryhmän muodostumisen alkumetreillä. Ryhmäyttäminen ja psykologisen turvallisuuden luominen edellyttää ryhmän jäseniltä jatkuvia tietoisia toimia, eli se on osa arkea.
✔Johtajan, opettajan, valmentajan, tai muun toimintaa ohjaavan roolissa toimivan yksi tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia ryhmän psykologisen turvallisuuden tasosta. Ja jos tässä tehtävässä onnistuu hyvin, voi olla ettei juuri muuta tarvitse enää tehdäkään, vaan ryhmä itsessään hoitaa loput.
✔Psykologisesti turvallisessa ryhmässä ajattelun energiaa ja kapasiteettia ei kulu itsen suojeluun.
✔Vastuu ryhmän tunnelmasta on aivan jokaisella. Jo yhden ihmisen toiminnalla voi olla valtava vaikutus kokonaiskuvassa, koska ryhmän tunnelma muodostuu systeemisesti.
✔Vahvan psykologisen turvallisuuden vallitessa voi yksilön kognitio kirkastua jo pelkästään toisten läsnäolosta.
✔Mikäli ryhmän vuorovaikutuksen laatu on tarpeeksi korkealla, alkaa ryhmä synnyttämään valtavia synergiahyötyjä.
✔Yhteisössä tapahtuva vuorovaikutus vaatii usein tietoista ohjaamista, mikäli ryhmän tavoitteena on ilmentää synergiahyötyjä. Tietoisen ohjaamisen tarve korostuu etenkin länsimaille tyypillisessä individualistisessa kilpailukulttuurissa.
✔Parhaimmillaan ryhmä voi toimia kullekkin yksilölle ikään kuin parabolisena peilinä, esimerkiksi palautteen antamiseen liittyen. Tällöin yksilöitä ohjaa ryhmä, ei toiset yksilöt.
✔Psykologisen turvan lähteitä voi jakaa kahteen eri pääluokkaan, itsen sisäinen lähde ja itsen ulkopuolinen lähde eli sosiaalisuus. Sisäisen lähteen kokemuksellinen vaikuttavuus on usein melko hidasta, toisin kuin sosiaalisella lähteellä voi olla täysin välitön vaikutus.
✔Minimipalaute, kuten nyökkäys, on vuorovaikutukselle välttämätön elementti. Esimerkiksi keskustelussa minimipalaute toimii kuin voiteluöljynä.
Improvisaatio
✔Improvisointia voi kuvata esimerkiksi muutoksen aallonharjalla surffaamiseen, lentokoneen rakentamiseen lennon aikana, tai jopa ihmisten välille muodustuvaksi positiiviseksi resonanssiksi.
✔Improvisaation metataidot on kaikkien harjoitettavissa. Yksi niistä on “Make your partner look good”.
✔Improvisaatiolle ominaisten tapojen tuomisella päivittäiseen työelämään voi lisätä runsaasti luovuutta ja tuloksellisuutta. Mainio esimerkki tästä Pixar.
✔Kontekstista riippuen jokainen ihmisen ominaisuus voi olla joko vahvuus tai heikkous.
✔On hyvä pyrkiä tunnistamaan omia erilaisia ajattelun tapoja ja sen kautta tietoisesti hyödyntää kussakin tilanteessa sopivinta tapaa ajatella. Toisinaan tilanne vaatii runsaasti luovaa ja toisinaan hyvinkin analyyttista ajattelua.
✔Nykyinen mukavuusalue, esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyen, ei ole lopullinen “tuomio” vaan toimintatavoissa voi kehittyä hyvinkin merkittävästi. Ihmisen aivot on plastiset aivan kuolemaan saakka, joten itseä tai toisia ei tule arvioida liian kapeakatseisesti.
✔Moka on lahja. Mokasta lähtöisin olevia tuotteita ovat mm. Gore-Tex, antibiootit, Viagra ja Pisan torni.
✔Ensimmäinen askel muutokseen on nostaa muutoksen tarve tietoisuuteen. Kun jotain kerran tiedostaa, niin harvoin sitä enää saa palautettua tiedostomattomaksi.
Vuorovaikutus
✔Vuorovaikustilanne on mahdollista pilkkoa hyvin pieniksi käytännön teoiksi. Näin on helpompi käsittää vuorovaikutustilanteen suuri kokonaisuus ja että pienienkin hetkien valinnoilla voi olla merkittävä vaikutus.
✔Vuorovaikutustaitojen harjoittaminen on enemmänkin jo olemassa olevien taitojen nostamista tietoisuuteen, kuin uusien kehittämistä.
✔Vuorovaikutuksen peruskysymys on, että onko se kilpailevaa vai rakentavaa. Kysymykseksi muotoiltuna: Kenen hyvinvoinnista huolehdit, itsesi vai toisten?
✔Ihmiselle pahimpia sosiaalisia rangaistuksia on kanssaihmisten välinpitämättömyys ja reagoimattomuus itseä kohtaan. Esimerkiksi työpaikkakiusaamisessa ilmenee toistuvasti kärsimys itseen kohdistuvasta välinpitämättömyydestä. Tällainen rankaisemisen keino on ollut käytössä jo alkuperäiskansoilla ja useimmiten pitkäkestoisena tätä rangaistusta seuraa rangaistun itsetuhoinen käytös.
✔Vuorovaikutuksen ytimessä on vaikuttaminen ja vaikuttuminen, eikä vuorovaikutuksen syvempi laatu riipu juurikaan siitä, tapahtuuko kohtaaminen todellisessa vai virtuaalisessa ympäristössä. Esimerkiksi jo pelkkä ilmeettömyys voi välittömästi laskea psykologisen turvallisuuden tunnetta.
✔Etäkohtaamisissa ilmenevät negatiiviset asiat eivät usein kumpuakaan etäkohtaamisesta, vaan kun kohtaamisen tapa muuttuu niin jo olemassa olevat negatiiviset elementit vain voimistuvat. Sama pätee myös toisin päin, eli myös positiivisia elementtejä vahvistuu.
✔On asioita, jotka voimistavat vuorovaikutuksessa tapahtuvaan ilmaisuun liittyvää tulkintaa ja yksi tällainen on hierarkia-asemat. Mitä korkeampi hierarkinen asema, sitä vaikuttavampi pienikin ilmaisun ele on.
✔Hankalassa vuorovaikutustilanteessa jo pelkästään toisen ihmisen todellisuuden hyväksymisen näyttäminen voi olla suuri askel tilanteen ratkeamiseen.
✔Oman viestin välittämisessä toiselle voi ilmetä rikkinäinen puhelin -efektiä, viesti vääristyy ensin oman ilmaisun ja seuraavaksi toisen tulkinnan aikana.
✔Toisten tulkintaan tai ilmaisuun ei juurikaan voi vaikuttaa. On siis viisasta keskittyä oman ilmaisun kehittämiseen ja omien tulkintojen todenperäisyyden arviointiin.
✔Vuorovaikutuksen pullonkaulat ilmenevät useimmiten vaikuttumisen puutteessa, ei vaikuttamisen.
✔Mikäli toisen vuorovaikutustavoissa huomaa kitkaa aiheuttavan piirteen, voi asiasta neutraalisti mainita. Tällöin piirre mahdollisesti nousee toisenkin tietoisuuteen ja syntyy mahdollisuus muutoksen tekemiselle.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.