Tässä jaksossa Jussi ja Lauri keskustelevat reflektoinnin taidosta ja siitä, kuinka tärkeää tietoinen reflektointi voi kehittymisen kannalta ollakaan. Reflektoinnin teemaa pohditaan kontekstikohtaiselta mikrotasolta aina koko elämää kuvaavaan makrotasoon saakka. Jussi ja Lauri jakavat myös omia käytännön keinojaan, joilla voi tehdä hyvinkin kokonaisvaltaista reflektointia.
[00:00] Jakson teeman avaus
[02:10] Laurin ja Jussin boogie
[03:50] Mitä reflektio on ja miten se eroaa reflektiivisyydestä
[06:33] Mitä merkitystä reflektoinnilla on
[23:34] Reflektoinnin jatkuvuuden merkitys
[30:44] Hyvän reflektion piirteitä
[43:02] Reflektion tasoja
[50:07] Jussin ja Laurin käytännön keinoja
✔Reflektio on jonkin peilaamista jonkin toisen kautta.
✔Reflektointi ja reflektiivisyys ovat kykyjä joissa jokainen voi tietoisesti kehittyä.
✔Niin kuin monen muunkin toiminnan, voi myös reflektoinnin viedä liian pitkälle. Jokaisen on siis hyvä tunnistaa itselle sopivat ja riittävät tavat.
✔Reflektointi on volyymilaji ja volyymi syntyy säännöllisestä mikroreflektoinnista.
✔Kyky reflektointiin on yksi keskeisin tekijä selittämään ihmislajin kehitystä.
✔Ihmisen reflektointikyky on vastasyntyneenä hyvin egosentrinen, mutta iän karttuessa reflektoitava ympäristö voi laajentua jopa kosmiseen mittakaavaan.
✔Vaikka meistä jokainen voi tunnistaa kehitykseen liittyvän tietoisen reflektoinnin tärkeyden, niin siltikin sen tekeminen usein unohtuu, kun mielenmaisemaa alkaa värjäämään kiire ja stressi.
✔Toimiva reflektio vaatii tietynlaista viisautta, koska väärin tuotetut tai tulkitut havainnot voivat ohjata toimintaa aivan vääräänkin suuntaan.
✔Hyvän reflektion ominaispiirteitä ovat: 1) Palaute on riittävän kirkasta ja laadukasta, sekä käsitys mistä se tulee 2) Palaute ei ole vääristynyt suhteessa todellisuuteen 3) Palautetta saa mahdollisimman pienellä aikaviiveellä
✔Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittaminen tuo kirkkautta reflektointiin. Tällöin myös itse kykenee tuottamaan toisille kirkkaampaa palautetta.
✔Sen lisäksi että reflektointia voi tehdä toiminnan aikana ja sen jälkeen, niin kannattaa sitä tehdä myös etukäteisesti. Ennalta tehtävä reflektointi ilmenee itsetuntemukseen pohjautuvana priorisointina.
✔Reflektointiin voi syntyä luontaistakin vastustusta, koska lisääntynyt tieto ja ymmärrys tuovat mukanaan myös vastuun.
✔Kun reflektoi eri perspektiiveistä ja datapisteistä niin syntyy selkeämpi kokonaiskuva. Eli eri reflektointitavat tukevat toinen toisiaan.
✔Reflektointia on mahdollista toteuttaa kontekstikohtaisesti tarkalla mikrotasolla. Kuitenkin jos unohtaa laajan, koko elämää kuvaavan makrotason reflektoinnin, niin voi mikrotason toiminta viedä ei-toivottuun suuntaan.
✔Statistiikan luominen omasta mikrotason reflektoinnista voi tarjota objektiivisempaa dataa tukemaan makrotason havainnointia.
✔Reflektointiin voi saada uusia näkökulmia esimerkiksi niin, että miettii miltä sama tilanne on näyttänyt toisen silmin.
✔Kun reflektoi toisen ihmisen antaman palautteen kautta, niin on tärkeää muistaa jokaisen ihmisen tuottaman palautteen pohjautuvan kunkin yksilön omaan elämään ja kokemuksiin. Eli palaute on aina jollain lailla vinoutunut.
✔Yksittäisen flow-hetken aikana makrotason hahmotuskyky voi samentua, joten tällöin ei välttämättä ole paras hetki suurien päätösten tekoon.
✔Flow’n aikana epäolennainen itsereflektiviisyys vähenee, jolloin kaistaa vapautuu itse toiminnan reflektointiin.
✔Syvissäkin flow-tiloissa toimiessa voidaan hyvään lopputulokseen tarvita myös tietoisia reflektiopisteitä, kuten urheilusuorituksen aikana aikataulun tarkistaminen.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.