Tällä kertaa vieraaksemme saapui varhaiskasvatuksen professori, kehitysneuropsykologian dosentti sekä neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajanemi. Podcastin aikana paneuduimme siihen, miksi stressi ja siitä seuraava valpastuminen eivät itsessään ole haitallista, vaan jopa välttämätöntä kaiken toimintamme kannalta. Keskustelimme myös siitä kuinka moderni elämä haastaa valpastumisjärjestelmämme tervettä toimintaa, miten tulkintamme ja tunnesuhteemme vaikuttavat perustavanlaatuisesti siihen, kuinka tulkitsemme fysiologiassamme tapahtuvia ilmiöitä sekä kuinka toistuvat tapamme tehdä näitä tulkinta muuttuvat ajan myötä tavoiksi.
Näin tuet lapsen itsesäätelyä -kirja
Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen -kirja
Jakso Youtubessa: https://youtu.be/J_PXF9650AQ
[01:00] Etä- ja liveluennoinnin eroista
[04:00] Ninan matka neuropsykiatrian pariin
[09:20] Mitä haasteita moderni elämä tuottaa? Valpastumisen ja stressin merkityksestä.
[12:00] Tunnesuhteiden merkityksestä
[27:00] Miten fysiologisten reaktioiden kanssa voidaan toimia? Tolkun luomisen yhteydestä epämukavuuteen.
[43:00] Miten voimme edesauttaa sitä, että systeemi toimisi meidän tukenamme eikä meitä vastaan
✅ Etävuorovaikutuksessa palautteen kapea-alaisuus tekee siitä kuormittavampaa ja vähemmän palkitsevaa. Palkitsevuus ei toteutudu edes kemiallisella tasolla, sillä etäyhteydessä välittäjäaineet eivät toimi samalla tavalla kun live-vuorovaikutuksessa.
✅ Ohjaavissa ammateissa ei voi toimia tehokkaasti ja vaikuttaa mieleen, ellei aidosti tiedosta miten ihminen ja mieli toimivat. Perus"mekaniikan" ymmärtäminen ihmisen lajityypillisestä käyttäytymisestä on välttämätöntä, mikäli siihen halutaan vaikuttaa positiivisisesti.
✅ Yksi modernin elämän keskeisistä haasteista liittyy mielihyvän viivästyttämisessä. Nykypäivän ongelmana on nopeiden palkintojen helpossa saatavuudessa, jolloin ponnistelun tarve vähenee.
✅ Mielihyväperiaate on syvällä ihmisen ohjausjärjestelmässä ja muovaa perustavanlaatuisesti sitä, miten toimimme maailmassa.
✅ Stressin myötä tapahtuvan valpastumisjärjestelmän aktivaatio on välttämätöntä, jotta mikään toiminta voi käynnistyä. Stresi ei siis itsessään ole ongelmallista, vaan se, että järjestelmä on liian aktiivisena liian pitkään. Yliaktivaatio johtaa resurssien hiipumiseen. Tämä vuorostaan voi johta siihen, ettei valpastuminen enää myöhemmin ole mahdollista riittävissä määrin.
✅ Kaikki merkityksellinen toiminta vaatii pitkäkestoista ponnistelua, mikä vuorostaan edellyttää epämukavuuden sietokykyä. Ponnistelun taitoja sekä siihen liittyvää epämukavuuden sietokykyä tulisi opetella jo pienestä pitäen.
✅ Olemme kehollisia olentoja ja fysiologia luo koko olemuksemme pohjan. Emme voi täysin vaikuttaa siihen, miten fysiologiamme toimii, mutta voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme fysiologialle pohjautuviin ilmiöihin.
✅ Mitä useammin jotain tehdään, sitä tavanomaisemmaksi ja opitummaksi se muuttuu niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi se miten suhtaudumme erilaisiin fysiologisiin tuntemuksiin luo pohjaa sille, miten tulemme suhtautumaan niihin jatkossakin. Tätä voidaan nimittää tunnesuhteiksi.
✅ Se millaiseksi tunnesuhteemme erilaisiin kokemuksiin muovautuvat sekä millaiseksi ne muovaamme, on yksi perustavanlaatuisimpia tekijöitä elämän kulkumme kannalta. Tunnesuhteet voivat olla tukevia tai heikentäviä.
✅ Tunteen "kaapatessa" etuotsalohko menettää "otteensa" ja ajaudumme syvän biologian tilaan, mikä tarkoittaa taistele/pakene -tilan tarttumista ohjaimiin.
✅ Äkillinen valpastuminen tuntuu usein epämukavalta, mutta valpastumisen syy ja siitä tehtävä tulkinta voi muuttaa tätä kokemusta hyvinkin nopeasti suuntaan tai toiseen.
✅ Tolkun saaminen (sensemaking) on meille äärimmäisen tärkeä tarve. Onnistuessaan se on todella palkitsevaa, mutta vaikeudet siinä voivat aiheuttaa suurta epämukavuutta.
✅ Joskus halumme saada tolkku asioista, johtaa vinoutuneisiin ajatusmalleihin, kun emme kykene olemaan epätiedon herättämässä epämukavuudessa.
✅ Uutuutta kohti suuntautuminen on syvä evolutiivinen mekanismi. Nykypäivänä ongelma on se, että uutuutta on tarjolla jatkuvasti, mikä johtaa helposti ylikuormittavuuteen. Tämä mekanismi ei edellytä sosiaalisuutta, jolloin se voi myös edesauttaa syrjäytymistä terveestä kanssakäymisestä.
✅ Armollisuus on monesti olennaisempaa kuin pyrkimys positiiviseen ajatteluun. On annettava lupa ja hyväksyttävä se, että ikävät tilanteet herättävät myös ikävältä tuntuvia tuntemuksia
✅ Liialliseen palkitsevuuteen optimoidut oppimisympäristöt huijaavat aivoja vaatimaan tätä palkitsevuutta kaikissa tilanteissa, mikä merkittävästi heikentää ponnistelukyvyn kehittymistä.
✅ Jatkuvan muutoksen alla olevat toimintaympäristöt (avotilat yms) rikkovat hyvinvointimme kannalta olennaisen hallinan ja ennustettavuuden tunnetta. Erityisesti tämä korostuu henkilöillä, joilla on tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen haasteita.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.