Jussi ja Lauri keskustelevat valmentavan itsensä johtamisen merkityksestä nykypäivän (työ)elämässä sekä tavoista kuinka omaa itsensä johtamista voisi kehittää valmentavamman otteen mukaiseen suuntaan. Keskustelun aikana avataan mitä itsensä johtamisella tarkoitetaan, miten sitä on perinteisesti toteutettu sekä miten valmentava ote eroaa näistä tavoista esimerkiksi taustafilosofian ja metodiikan suhteen.
Jakso Youtubessa:
[03:00] Mitä on itsensä johtaminen ja mikä merkitys sillä on?
[15:00] Mitä on valmentava itsensä johtaminen ja miten se eroaa perinteisimmistä malleista?
[49:00] Reflektion merkitys valmentavassa itsensä johtamisessa
[58:00] Sisäinen puhe
[64:00] Miten viedä omaa työtään valmentavampaan suuntaan?’
[80:00] Miten Flow Akatemia voi auttaa?
✅ Itsensä johtaminen = Sisäisesti asetettujen tavoitteiden asettamisen, suunnittelun ja toiminnan ohjauksen muodostama kokonaisuus. Määrittää mitä, milloin, miten ja taustalla miksi asioita tehdään.
✅ Tieto- ja asiantuntijatyössä työn ohjaamisen vapaus ja vastuu on yhä enemmän yksilöllä ja pienillä tiimeillä, jolloin itsensä johtamisen taitojen merkitys korostuu jatkuvasti enemmän.
✅ Itsensä johtamisen taidoilla omaa työtä on mahdollista muotoilla virtaavammaksi. Heikoilla itsensä johtamisen taidoilla työskentely tapahtuu kuin “tuuliajoilla” ja toiminta muuttuu helposti todella reaktiiviseksi.
✅ Jos oma työ tuntuu jatkuvasti kitkaiselta, epämääräiseltä hapuilulta ja olennaisen tunnistaminen haastsavalta, on omien itsensä johtamisen taitojen tsekkaus olennainen reflektiopinta.
✅ “Perinteisemmissä” johtamisen malleissa johtaminen tapahtuu usein teollisen ajan periaatteiden mukaisesti, jossa johdettava nähdään kuin koneena. Perinteisemmät mallit pyrkivät tämän koneen käyttöasteen maksimointiin.
✅ Valmentavassa otteessa johdettava nähdään kokonaisvaltaisemmin yksilöllisenä, tuntevana, tiedostavana ja elävänä ihmisenä.
✅ Valmentaminen on tavoitteellista ohjaamista, jonka tarkoituksena on edistää valmennettavan kykyä kulkea tavoitteitaan kohti.
✅ Keskeistä elävyyden ymmärtämisessä on sen tiedostaminen, että voimavarat, kyvykkyydet ja motivaation tasot muuttuvat
✅ Valmentavan otteen ensimmäinen prioriteetti on pyrkimys toimimaan mahdollisimman vähän pakene/taistele -tilasta. Kirkas ja viisas selon luominen ja päätöksenteko edellyttää kehomieleltä optimaalista virettä.
✅ Valmentavan otteen keskeisin elementti on dialogisuus ja siihen keskeisesti liittyvä kuuntelu. Dialogissa informaatio on vastavuoroista kun taas monologisuudessa informaatio ja vaikuttavuus kulkevat pääosin yhteen suuntaan.
✅ Valmentavassa itsensä johtamisessa työn tuloksellisuutta pyritään edistämään lähtökohtaisesti luomalla toimivia ja kestäviä systeemejä, viisailla työtavoilla ja vasta viime kädessä tahdonvoimalla tai pakolla.
✅ Kestävän työskentelyn kannalta keskeistä on ylläpitää yhteyttä kokonaiskuvaan, jotta nykyiset sekä tulevat resurssit osataan suhteuttaa nykyiseen ja tulevaan kuormitukseen.
✅ Todellisuus antaa kyllä valtavat määrät palautetta, toinen asia on muistammeko kuunnella sitä.
✅ Valmentavan otteen tarkoituksena on herättää sisäistä motivaatiota, jotta toiminta vetäisi enemmän puoleensa, sen sijaan että tekeminen vaatii jatkuvaa pakottamista ulkoisista motivaatiotekijöistä käsin.
✅ Kaksi keskeistä kysymystä: Miten voin madaltaa kynnystä olennaiseen? Miten voin kasvattaa kynnystä epäolennaiseen harhautumiseen?
✅ Valmentavassa otteessa ei vain ratkaista ongelmia niiden nykyisissä kehyksissä, vaan reflektoidaan myös millaiset ongelmat ovat relevantteja ja miten ne olisi viisasta kehystää. Olennaista ei ole kysyä vain, että miten saan tuloksen paremmin vaan myös minkälainen tulos on merkityksellistä.
✅ Reflektio ja reflektiivisyyden kasvattaminen ovat valmentavan otteen ytimessä. Perinteisimmissä otteissa reflektiota tehdään vain tarpeesta, valmentavassa reflektiviisyys läpileikkaa koko toimintaa.
✅ Viisas toiminta: Millainen on kokonaiskuvan huomioiva, tehokas ja inhimillinen tapa toimia?
✅ Huomioi: Millaiset asiat triggeröivät konemaisempia itsensä johtamisen tapoja?
✅ Valmentavampaan otteeseen siirtymässä on tärkeä lähteä kysymyksestä: Miten suhtautudun itseeni? Millainen johtaja olen?
✅ Priorisointi edellyttää kirkkaita tavoitteita. Ilman kirkkaita tavoitteita priorisointi tapahtuu “tuulella”.