Maailmanpuu-podcastin isännät uskontotieteilijä, toimittaja ja tietokirjailja Matti Rautaniemi sekä joogakoulu Shaktan perustaja Miska Käppi istuivat kanssamme keskustelemaan viisausperinteistä, myötävirrasta ja joogasta. Keskustelun aikana pureudutaan viisausperinteiden ytimeen, niiden ja uskontojen suhteeseen, virtauksen löytämiseen sekä joogafilosofian maailmankatsomukseen ja metodeihin. Mitä on viisaus ja viisastuminen? Mistä joogassa on kysymys? Kuinka persoona ja järki ylitetään? Miten flow-tila näyttäytyy viisausperinteissä ja kuinka sitä voidaan edistää? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään tämän syvempään päätyyn sukeltavan tuokion aikana.
Colin Wilsson: Sivullinen ihminen
[01:28] Miska ja Matti esittelevät toisensa
[07:26] Miten päädyittte viisausperinteiden pariin? Näyttämöstä ja skripteistä.
[16:44] Mitä viisausperinteillä tarkoitetaan?
[24:23] Mitä viisaudella merkitsee viisausperinteissä?
[36:03] Flow'n ja yhteyden kokeminen
[43:40] Miten virtaus ilmenee viisausperinteissä? Järjestä ja sen ylittämisestä.
[57:00] Joogan metodeista
[77:00] Joogan ohjaamisesta
[88:00] Persoonan kehittämisen ristiriitaisuudesta ja viisastumisesta virtauksen tukemisessa
[94:00] Joogan näkemyksiä pyrkimisestä
[100:00] Miten edistätte myötävirtaa elämässä?
✔ Viisaus on tiedon alakategoria. Viisaus on perustavanlaatuisesta tietämistä koskien elämistä ja todellisuutta. Viisauteen liittyy kyky syntetisoida tietoa ja soveltaa niitä käytäntöön. Myös tietoa siitä, mitä et tiedä, voidaan kutsua viisaudeksi.
✔ Iso osa nykypäivänä itsestään selvinä pitämistä kulttuurisista käytänteistä on saanut pohjansa viisausperinteistä.
✔ Monet uskonnot voidaan nähdä viisausperinteinä, joissa on rituaalien ja symboleiden kuori (eksoteerinen) on jäljellä, mutta sisin (esoteerinen) eli tutkimus itseen uupuu. Eli siis perinteinä, joista viisaus on jäänyt uupumaan.
✔ Suomen ja saksan kielissä uskonto sana on poikkeuksellinen sen painottuessa uskomiseen ja siten myös osittain irrallaan viisausperinteiden alkuperäisestä merkityksestä. Englannin sana religion taas juontuu latinan sanasa religare, joka tarkoittaa yhteen liittämistä.
✔ Viisausperinteissä ihmiskunnan perustotuuksia on lukemattomin eri symbolisin tavoin talletettu siirrettäväksi eteenpäin. Näiden symbolijärjestelmien ymmärtäminen ja tulkitseminen vaatii vihkiytymistä perinteelle ominaiseen tulkintakontekstiin.
✔ Viisausperinteissä viisaus on jotain koettavissa olevaa, jota ei kuitenkaan voi selittää. Lähes kaikkien viisausperinteiden taustalla on yhteyden löytäminen itseä suurempaan, jota voidaan kutsua yhdeksi tietoisuudeksi tai ykseydeksi.
✔ Joogafilosofiassa todellisuutta kuvataan usein ’virtaavaksi Universumiksi’.
✔ Kontrolloiva järki on kätevä työkalu, joka on kuitenkin muuttunut työkalusta kulttuurimme keskiössä ohjaavaksi voimaksi.
✔ Joogaharjoituksissa tai esimerkiksi lumilautahypyn aikana tietoisen mielen tai järjen väistyminen ei tarkoita ”valojen sammumista” eli kokemuksen loppumista, vaan pikemminkin tietoisuuden laajentumista käsitteellisen ja päättelevän mielen yli.
✔ Joogaharjoitukset voi mieltää ”troijan hevosiksi”, joissa tietoiselle mielelle annetaan ”tikkari”, jotta tiedostamaton pääsee vapautumaan. Toisin kuin nykypäivänä, historiallisesti keholliset asana-harjoitukset eivät olleet joogan keskiössä. Erilaisten menetelmien tarkoituksena on perustavanlaatuinen perspektiivin muutos eli aisteihin, persoonaan ja lopulta yksilöityneeseen rajalliseen tietoisuuteen samaistumisen asteittainen vähentäminen.
✔ Shakta joogaperinteessä ohjaajan rooli on pysytellä taustalla ja ennen kaikkea avustaa siinä, että ohjattavat pääsevät vapautumaan tietoisesta mielestä.
✔ Rentoutuminen on usein turha ohje, sillä se ei ole tietoisella mielellä toteutettava asia. Rentous ei ole tekemistä, vaan irtipäästämistä. Tämän kokemuksellinen oivaltaminen vaatii usein aikaa ja harjoitusta.
✔ Voimakkaat eri metodein saavutetut ykseyskokemukset voivat olla merkittäviä, mutta usein vain maistiaisia tai ”teaser-trailereita”, joihin ei kannata jäädä jumiin. Joskus on katsottava koko elokuva.
✔ Jos ääretön esitetään, se ei ole enää ääretön. Tämän vuoksi monissa uskonnoissa äärettömän esittäminen on kielletty.
✔ Joogafilosofian näkökulmasta harjoittelun tekeminen ”itsensä parantamisen” näkökulmasta on lähtökohtaisesti ongelmallinen, sillä harjoittelun keskeisimpiä tarkoituksia on samaistumisen vähentäminen juuri tuohon ”itseen”.
✔ Viisauden sijaan on monesti olennaisempaa puhua viisastumisesta, jolloin sen kehittyvä ja prosessimainen luonne avautuu kirkkaammin. Viisaus muuttuu todeksi siiloin, kun se ruumiillistuu osaksi olemusta.
✔ Joogassa pyrkimys on itsensä mitätöivä. Harjoittaja monesti tulee perinteeseen jonkinasteisesta tyytymättömyyden tilasta ja pyrkii johonkin tai joksikin, mutta harjoittelun myötä tästä pyrkimyksestä päästetään asteittain irti. Joogafilosofiassa on dharman (oma tehtävä, polku tai velvollisuus) käsite, jonka mukaan maailmassa ei varsinaisesti ole pakko tehdä mitään, mutta ollessaan yhteydessä dharmaan ja pyrkiessään sen mukaisen elämiseen joogi löytää elämisestä myös merkityksellisyyttä ja ”paikkansa maailmassa”.
✔ Joogafilosofiassa syvemmän virtauksen (dhyana) tilaan pääseminen vaatii ensin pyrkimystä ja keskittymistä (dharana), josta on kuitenkin päästettävä irti. Aivan siis kuten flow-teoriassakin, flow-tila vaatii ensin keskittymistä ja lopulta sen avautumista.
✔ Alun perin kaikki jooga, jossa tehdään fyysisiä harjoituksia, on hatha-joogaa.
✔ Jooga ja meditaatio eivät ole kaksi eri asiaa. Mielen sisäiset harjoitukset ovat merkittävä osa joogaperinnettä ja historiallisesti merkittävämpi kuin esimerkiksi nykyisin vallalla olevat fyysiset harjoitteet. Joogafilosofiassa jooga eirajoitu muodollisiin harjoituksiin, vaan muodolliset harjoitukset tukevat elämässä toteutettavaa joogaa.
✔ ”Opetus mikä ei tunnu nahoissasi, on huhu.”
✔ Myötävirtaisessa elämässä on olennaista luoda päivittäin vahva yhteys niihin asioihin, joita pitää merkityksellisinä.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.