Etästudioon vieraaksemme saapui monilajiurheilija Janne-Pekka Pietiläinen. Keskustelun aikana paneuduttiin muun muassa J-P:n harjoittelu- ja valmennusfilosofiaan, analyyttisen otteen merkitykseen kamppailussa, kehon ja mielen yhteyteen, itsensä valmentamiseen sekä siihen, miten flow eroaa minuutteja kestävien kamppailuotteluiden ja kymmeniä tunteja kestävien ultrajuoksujen välillä. Muun muassa Brasilialaisessa Jujutsussa J-P on voittanut ultraraskaansarjan MM- ja EM-kultaa ja sittemmin ultrajuoksussa juossut 24h aikana yli 190km, joka ei ole aivan vaatimaton suoritus etenkään yli 100kg elopainolla. Jaksossa pääsee kuulemaan siis todellista kokemuksen ääntä.
[00:00] Esittely
[07:30] Kamppailu ja Flow
[28:50] Janne-Pekan valmennusfilosofia
[38:50] Itsen valmennus
[49:20] Analyyttinen lähestymistapa
[71:50] Valmentajan rooli
[76:30] Mieli ja keho urheilussa
[98:35] Röyhkeys & nöyryys kamppailulajeissa
[109:00] Ultrajuoksu ja suorityskyvyn rajojen venyttäminen
[124:05] Flow & itsepuhe eri lajeissa
✔ On tärkeää tunnistaa oman tekemisen vahvuudet ja puutteet, jotta vahvuuksia voi vivuttaa ja puutteita kehittää. Toisin sanoen, on viisasta lähteä tekemään suunnitelmia silmällä pitäen itselle ominaisia taipuvaisuuksia.
✔ Kehityskohteiden etsiminen ja niiden hiominen on kehityksen kannalta keskeistä, joten minkä tahansa parissa menestyminen edellyttää runsaasti tietynlaista nöyryyttä.
✔ Etenkin kamppailulajien kilpailutilanteissa pelon ja turhautumisen tunteet on yleisimpiä kynnyksiä, jotka tulee onnistua ylittämään ennen flow-tilaan pääsyä. Kynnysten madaltamiseen hyviä keinoja on esimerkiksi mielikuvaharjoittelemalla hahmoteltavat valmiit toimintavaihtoehdot ja runsaan harjoittelun luoma itsevarmuus.
✔ Mitä tutumpi stressitilanne on, sitä helpompi sen tuottamaa jännitystä ja stressiä on käsitellä. Tilanteille altistumista rajoittaa useimmiten muutkin tekijät kuin ainoastaan oma tahtotila, esimerkiksi kilpailutilanteiden rajallinen määrä tai loukkaantuminen. Ei kuitenkaan hätää, altistumista voi harjoittaa myös epäsuorasti! Esimerkiksi kilpailu-kontekstissa voi pyrkiytyä toimimaan huoltajan roolissa niin usein kun mahdollista.
✔ Fyysistä ylivirittyneisyyttä voi pehmentää kevyillä kehollisilla harjoitteilla, jotka samalla rauhoittavat mieltäkin.
✔ Kilpailutilanteessa on usein hyvä asennoitua toimimaan altavastaajan asemasta käsin. Vaikka oma asema paljastuisi toisinaan päinvastaiseksi, niin on kuitenkin todennäköistä, että samat toimintasuunnitelmat on sovellettavissa tällöinkin.
✔ Mitä korkeammalla ammattilaisuus -ja kilpailutasolla toimitaan, sitä tärkeämpää on pohtia erilaisia vaihtoehtoja tulevien tapahtumien kululle ja tehdä erilaisia toimintasuunnitelmia. Kuitenkin paradoksaalisesti, mitä korkeammalla tasolla toimitaan, sitä vaikeampi tapahtumien kulkua on ennustaa. Tästä huolimatta ennakkovalmistelut luo varmuutta ja hallinnan tunnetta, jotka edistää myös flow-tilaa.
✔ Harjoittaessa esimerkiksi kamppailulajeja kilpailutasolla, mieleltä edellytetään kahden tyyppistä sietokapasiteettia: Puurtamista rutiiniharjoittelun parissa vuodesta toiseen sekä kykyä toimia kilpailutilanteen herättämissä adrenaliiniryöpyissä
✔ Mikäli haluaa kehittyä jonkin parissa todella hyväksi, tulee säännöllisen harjoittelun olla mahdollisimman jatkuvaa vuodesta toiseen. Lisäksi harjoituksia pitää olla määrällisesti paljon, mutta näistä kahdesta jatkuvuus on intensiteettiä tärkeämpää.
✔ Itseen kohdistuva ankaruus toimii motivaattorina hyvin harvoin ja silloinkin vain hetkellisesti. Etenkin ultrajuoksussa, tai muissa äärimmäisissä kestävyyssuorituksissa hyvä suoritus edellyttää armollista suhtautumista itseä kohtaan. Samaa ajatusta voi soveltaa koko elämän perspektiivissäkin.
✔ Kolme ydinpointtia viisaalle harjoittelulle: 1) Rajahyöty, eli minkä aiheen työstämisellä saa suhteellisesti suurimman hyödyn (minimum effective dose). 2) Mekaniikka, eli tekniikka. Monen tekemisen parissa puutteellista tekniikkaa on mahdoton kompensoida kestävästi. 3) Yksinkertaisuus. Yleensä pelkästään toimintaympäristö ja toiset ihmiset tuottavat aivan tarpeeksi muuttujia, joten omassa tekemisessä on hyvä pyrkiä yksinkertaisuuteen.
✔ Vahva osaaminen perusasioiden parissa luo pohjan improvisoinnille. Lähes poikkeuksetta menestys rakentuu perusasioille.
✔ Tulee olla hyvin varovainen mikäli vertailee itseä toisiin, ainakin referenssipisteitä olisi hyvä olla mahdollisimman monia. Ei tiedä mistä toiset ovat tulossa, tai etenkään sitä minne menossa.
✔ Yksi valmentajan tärkeimmistä tehtävistä on tuoda lisää näkökulmia ja objektiivisempia referenssipisteitä. Kattavamman tiedon avulla voidaan toimia todellisuudesta käsin, hyödyntäen vahvuuksia ja suojaten heikkouksia.
✔ Kehon ja mielen välillä on vahva linkki, jossa tieto kulkee kumpaankin suuntaan. Esimerkiksi kun kokee fysiikan riittävän, niin myös mieliala pysyy korkeammalla ja päinvastoin kun fysiikka loppuu, niin mielenmaisema synkkenee.
✔ Mielelle on ominaista madaltaa oman pystyvyyden kokemusta, jonka huomaa etenkin pitkissä kestävyyssuorituksissa. Etenkin kokemuksen myötä mielen tuottamiin pystymättömyyden harhoihin voi kuitenkin suhtautua kevyemmin.
✔ Pitkissä suoritteissa kuten ultrajuoksussa, tai sama pätee koko elämäänkin, tulee resursseja käyttää viisaasti. Hyvänä flow'n hetkenä ei kannata tuhlata kaikkia resursseja loppuun, vaan säästää myös seuraavaan heikompaan hetkeen.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.