Iida Mäkikallio - Tunnetaidot ja flow

Tällä kertaa etäyhteyden päähän saapui psykologi ja valmentaja Iida Mäkikallio keskustelemaan tunnetaidoista ja niiden yhteydestä flow'hun. Keskustelussa pohditaan mitä tunteet ovat (ja eivät ole), mikä niiden merkitys on elämässä, miten ne vaikuttavat käyttäytymiseemme ja miten niiden kanssa voi oppia elämään taidokkaasti. Juttutuokion keskeisiä teemoja ovat vuorovaikutus, erilaiset roolit, tunteiden kehollisuus, sisäisen kitkan vähentäminen, totuuden kohtaaminen, myötätunnon merkitys, resilienssi, kommunikaatio, tulkinnat ja stressin käsittely.

Show notes:

[03:00] Mikä merkitys tunteilla on?

[10:40] Miksi tunteet jätetään huomiotta?

[30:20] Yleisiä väärinkäsityksiä tunteista ja toimimattomista toimintamalleista

[42:00] Sisäisestä sotatantereesta

[57:00] Mitä ovat tunnetaidot?

[69:00] Tunteet ja keho

[81:00] Tunnetaitojen harjoittelusta. Primääri- ja sekundääritunteet

[94:00] Vellonnan ja kohtaamisen ero

[107:00] Miten lähteä luomaan tervettä tunnemaaperää, jos inspiraatio on poissa?

[126:00] Flow, epämukavat tuntemukset ja myötätunto

[146:00] Resilienssistä

‍

Jälkilöylyt

Jakson oppeja

✔ Aina ei ole tarkoituksenmukaista lähteä erottelemaan tunteita, kokemuksia jne. vaan lähestyä ihmisyyttä kokonaisvaltaisemmin

✔ Tunteet antavat informaatiota tarpeistamme ja auttavat meitä hakeutumaan kohti hyvinvointiamme tukevia asioita. Jättämällä ne huomiotta jää sivuun myös paljon arvokasta informaatiota.

✔ Tunteiden tukahduttaminen ja pullottaminen vaatii aktiivista energian käyttämistä, joka on poissa kaikesta muusta, kuten flow’sta.

✔ Omaksumme erilaisia rooleja tunteiden käsittelyyn, jotka määrittävät ennalta toimintatapojamme ja tunnespektriämme. Roolien päälle jääminen typistää ihmisyyttämme ja luo tunne-elämän haasteita.

✔ Lapsen tärkeimmät tarpeet ovat: 1)turva ja 2) aitous. Näiden ollessa ristiriidassa, valitsee lapsi tiedostamatta turvan ennen aitoutta eli pyrkii muokkaamaan käyttäytymistään turvan antajan odotusten mukaisiksi. Tämän seurauksena itsestä piilotetaan ja korostetaan olennaisia puolia.

✔ Jaottelu positiivisiin ja negatiiviisiin tunteisiin voi olla harhauttavaa. Se johtaa helposti fiksautumiseen, jossa pyritään pitämään kiinni ”positiivisista” ja kamppailemaan ”negatiivista” vastaan.

✔ Tunteet saadaan virtaamaan kohtaamalla ne ja pyrkimällä ”dialogiin” niiden kanssa. Mikään tunne ei jatku ikuisesti, vaan niillä on aina alku, keskikohta ja loppu.

✔ Pakottaminen herättää aina vastustavan ja energiaa kuluttavan vastareaktion niin sisäisessä kuin ulkoisessa vuorovaikutuksessa. Tämä voi johtaa esimerkiksi tekemisen viivyttelyyn tai siitä luopumiseen.

✔ Sisäiset vuorovaikutusmallimme heijastuvat myös ulkoiseen vuorovaikutukseemme.

✔ Tunnetaitoihin kuuluu kyvyt havainnoida, tunnistaa, ymmärtää, säädellä, kohdata ja tuntea erilaisia tunteita. Tunnetaitoihin liittyy myös sosiaalinen ulottuvuus eli kyvyt tunnistaa ja ymmärtää tunteita toisissa sekä ennustaa oman toiminnan tunnetason vaikutuksia. Niihiin sisältyy myös ymmärrys omista vaikuttamisen ja vaikutetuksi tulemisen tavoista.

✔ Ihmissuhdekonflikteja ei voi ratkaista ilman ymmärrystä omasta tunnemaailmastaan.

✔ Hyvät tunnetaidot mahdollistavat nopean palautumisen takaisin olennaiseen, mikä on flow’n kannalta välttämätöntä.

✔ Tunteet ovat kehollisia ilmiöitä ja on myös kohdattava sellaisina. Tunteiden tunnistaminen alkaa kehollisten tuntemusten tutkimisesta ja turruttavista toiminnoista luopumista.

✔ Tunteet voidaan jaotella pintatason sekundääritunteisiin, jotka kumpuavat perustavanlaatuisimmista primääritunteista. Monesti käytämme valtavasti aikaa pintatason tarkasteluun, vaikka hedelmällisempää olisi päästä sen taustalle. Pääsemällä primääritunteeseen saamme arvokasta tietoa siitä, mikä tarve ei tule täytetyksi.

✔ Tunteiden kohtaamisen ja vellomisen ero on siinä, että kohtaamisessa tunnetaan tunne kaikessa kehollisuudessaan, vellomisessa samaistutaan tunteisiin ja jatketaan niiden älyllistettyä ylianalysointia.

✔ Stressisyklit on saatettava loppuun tai ne jäävät keho-mieleen pyörimään. Tämä vaatii kehollisen jännityksen purkua (esim. liikunta, ravistelu) ja viestiä keholle turvasta.

✔ Tunnemaaperää ei kannata lähteä hoitamaan vain yksin. Ulkopuolinen tuki läheisten tai terapian avulla on valtavan arvokasta.

✔ Inspiraation ja kaasun hakeminen ei hyödytä, jos taustalla on jarruttavia tunteita lukossa

✔ Tunteiden käsittelyn ja kohtaamisen kannalta myötätuntoinen ja rakkaudellinen pohja on ensiarvoisen tärkeää

✔ Rakentavan dialogin kannalta on tärkeää kyetä erottamaan varsinaiset tapahtumat niistä tehdyistä tulkinnoista.

‍