Tällä kertaa etästuodioon saapui psykologian tohtori ja viisaustutkija Eeva Kallio keskustelemaan kanssamme viisaudesta: mitä se on, miten se ilmenee käytännössä sekä miten sitä voidaan kehittää. Keskustelun aikana teemaa lähestytään mm. viisauden kognitiivisen, reflektiivisen ja myötätuntoisen ulottuuvuden näkökulmista, avaten mitä niillä ylipäänsä tarkoitetaan sekä miten ne vuorovaikuttavat keskenään. Tarkastelemme myös henkistä kasvua, ajattelun kehittymistä aikuisuudessa sekä miten aikaisemmat kehitysmallit osaltaan ovat rajoittaneet ymmärrystämme kehityksestä.
[02:00] Tai chistä ja mielen yhdistämistä liikkeessä
[10:00] Mitä viisaudella tarkoitetaan? Miten se ilmenee?
[18:00] Kokonaiskuvan merkitys viisaudessa
[21:00] Mitä henkinen kasvu tarkoittaa?
[29:00] Miten tietäminen ja moninäkökulmaisuus liittyvätviisauteen?
[40:00] Tunteen ja järjen integroimisesta
[49:00] Ajattelun kehitys aikuisuudessa
Kuva: Auli Dahlström
✔ Viisautta voi kasvattaa MORE-mallin avulla kehittämällä:
✔ Ardeltin 3D-WS -mallissa viisauden kolme ulottuvuutta ovat:
✔ Taitotason kasvaessa Tai Chi:tä tehdessä liike automatisoituu ja tajunnasta katoaa kaikki muu. Harjoittelu alkaa atomistisesta palasten opettelusta, joita myöhemmin ketjutetaan yhteen virtaavaksi kokonaisuudeksi.
✔ Mielen käyttämisen taito osana liikettä on ollut länsimaissa pitkään varsin vähäisesti noteerattu osa-alue.
✔ Viisautta voidaan tarkastella esim. viisausperinteiden, länimaisen filosofian (filo sophia = viisauden rakastaminen) sekä objektiivisuuteen pyrkivän tieteen määritelmien kautta.
✔ Kaksi viisauden tyyppiä: 1. Praktinen (phronesis) eli käytännöllinen viisaus, joka syntyy kokemksen ja teorian yhteydestä. Phronesis ilmenee ongelmanratkaisutaitona erityisesti viheliäisten (wicked) ongelmien parissa. 2. Transendenttinen eli itsen ylittävään, laajempaan perpsektiiviin ja henkiseen kasvuun liittyvä kypsyminen.-
✔ Kokonaiskuvan havainnointi, kokemustieto, itsensä ylittäminen, myötätuntoinen sekä harkinnanvarainen toiminta liitetään useimmiten keskeisiksi osiksi viisautta.
✔ Kokemusperäistä tietoa ei voi opettaa koulussa vaan se on koettava itse. Viisaudesta lukeminen ei itsessään tee vielä viisaaksi. Viisausperinteet ovat tiedostaneet tämän vuosituhansia ja luoneet erilaisia praktiikkoja johdattamaan ihminen oppimaan suoran kokemuksen kautta.
✔ Henkinen kasvu on ihmisideaaliin eli merkityksellisempien arvojen todeksi tekemistä.
✔ Kokemustiedon reflektointi mahdollistaa syvemmän ymmärryksen asioiden välisistä syy-seuraus -suhteista
✔ Mentorin yksi tärkeimpiä tehtäviä on mahdollistaa mentoroitavalleen moninäkökulmaisuutta ja siten tämän viisastumista.
✔ Kirjoittaminen omista ongelmistaan 3. persoonassa antaa välittömästi mahdollisuuden etäisyyteen, moninäkökulmaisuuteen ja siten viisastumiseen. Tätä ilmiötä, jossa yksilö irtautuu omasta yksiulotteisesta näkökulmastaan voidaan kutsu desentraatioksi.
✔ Yksinäkökulmaisuus ja siitä kehkeytyävä absoluuttinen ajattelu on typeryyden ja suurimpien hirmutekojen ytimessä.
✔ Viisausperinteissä ilmaisu on monesti kysyvässä ja vertauskuvallisessa formaatissa, joka pakottaa osallistujan vuorovaikutuksellisempaan ja pohtivampaan suhteeseen tekstin kanssa. Näissä perinteissä teksti on vain symboli, jonka on vain tarkoitus johdattaa olennaisen äärelle, eikä siten itsessään ole merkityksellinen.
✔ Viisastuessaan ihminen oppii integroimaan tunteen ajatteluunsa. Tunnetaidot ovatkin olennainen osa viisautta. Viisastuessa avoimuus koko kokemusspektriä kohtaan kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä ja halua kokea laajempaa tunnekirjoa.
✔ Viisas toiminta on aina kontekstista riippuvaista, joten ympäristön (kontekstin) hahmottaminen on välttämätöntä, jotta toiminta osataan suhteuttaa siihen viisasti.
✔ Kankealla kyllä/ei logiikalla toimiminen voi kompleksisissa ympäristöissä johtaa toimimattomiin tai jopa todella vahingollisiin seurauksiin.