Kapellimestari ja diplomi-insinööri Eero Lehtimäki istahti alas keskustelemaan kanssamme kapellimestariudesta ja orkesterin johtamisesta, musiikista ja ryhmäflow'sta. Keskustelun aikana Eero avaa kuinka konsertissa huipennuksensa saava luova prosessi saa alkunsa, miten sitä rakennetaan yhdessä orkesterin kanssa ja mitä tapahtuu sen varsinaisen esittämisen aikana. Keskustelua läpileikkaavia ja monelle alalle soveltuvia teemoja olivat johtajuus, luovuus, kommunikaatio sekä teknisen ja taiteellisen ajattelun yhdistäminen.
[02:00] Kuka on Eero Lehtimäki?
[04:30] Insinöörimäisen ja taiteellisen lähestymistavan eroista ja yhtäläisyyksistä. Erilaisista viestinnän tavoista
[20:00] Mitä kapellimestari tekee?
[35:30] Harjoitusten johtamisesta
[44:30] Kuvaus konsertti-illan kulusta
[55:00] Sisäinen maailma konsertin aikana
[60:00] Minkä verran konsertin johtamisessa valmisteltua, minkä verran spontaania?
[68:00] Eeron yllättävä johtamiskokemus
[74:00] Kulttuurisia eroja johtamisessa
[81:00] Ryhmäflow'sta
[92:00] Mikä merkitys ruohonjuuritason ymmärryksestä orkesterissa?
[100:00] Mikä merkitys kapellimestarin omalla energialla?
[112:00] Miten kultivoit luovuutta?
✔ Insinöörimäinen (tekninen, hallintaan tähtäävä) ja taiteellinen (luova ilmaisu, vapauteen tähtäävä) lähestymistapa eivät ole toisiaan poissulkevia luovassa työskentelyssä, mutta vaatii harjoitusta ja tilannetajua löytää mikä tapa on kulloinkin sopiva. Esimerkiksi insinöörimäisellä lähestymistavalla voidaan luoda parempia rakenteita, joissa taas luovuus pääsee vapaammin virtaamaan.
✔ Johtamisessa kielellä ja tavalla sanallistaa asioita on suuri vaikutus. Ei pidä ottaa itsestään selvänä, että kaikki ymmärtävät samat käsitteet samoilla tavoin. Erityisesti ohjeistuksissa johtajan on ilmaistava tarkasti mitä hän tarkoittaa käyttämillään käsitteillä ja tarvittaessa avattava niitä perusteellisemmin. Esimerkiksi ”kovempaa” voi tarkoittaa vähemmän voimakkaasti tai vaihtoehtoisesti kuvata soiton sävyä.
✔ Konsertin aikana puhemahdollisuuden puute muodostaa kapellimestarille kommunikaation haasteita, sillä johtamisen on tapahduttava puhtaasti ilmein ja elein. Haaste korostuu yllättävissä tilanteissa, joita ei ole etukäteen voitu harjoitella.
✔ Konsertin valmistelu alkaa erilaisten teosten tutkimisella ja yhteensovittamisena mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen paneudutaan tarkemmin teosten taustoihin ja yksityiskohtiin. Taustojen tunteminen on olennaista, jotta teoksen taustalla olevaa viitekehystä voidaan ymmärtää ja tulkita. Sama prosessi toistuu seuraavaksi orkesterin kanssa, jossa teoksia käydään yhdessä läpi ja kapellimestarin tehtävänä on nostaa teoksista olennaisia merkityksiä sekä varmistaa, että orkesterin jokainen jäsen tiedostaa oman paikkansa kokonaisuudessa.
✔ Konsertissa välitettävä tarina ei synny vain kapellimestarin päässä, vaan muodostuu yhdessä orkesterin kanssa. Kapellimestari tekee lopulliset päätökset, mutta ennen kokonaisuuden sulkemista siihen otetaan vaikutteita myös muilta.
✔ Akustiikan huomiointi liittyy paljon myös musiikin tulkintaan. Esimerkiksi tilan kaiku vaikuttaa siihen kuinka nopeasti muusikot voivat soittaa.
✔ Groove on ensiarvoisen tärkeää musiikissa ja äänten merkitys tulee vasta tämän jälkeen. ”Never sacrifice the groove for the right note.”
✔ Harjoituksissa muusikoiden mikromanagerointi voi luoda flow’lle kitkaa, ”ylizoomausta” ja katkaista grooven. Ratkaisuna on usein ohjeistukset, joiden tarkoitus on ”zoomata ulos” ja viedä muusikkoa avautuneempaan tilaan.
✔ Paradoksaalisesti, heikosti mennyt kenraali viestii usein hyvin menevästä konsertista ja hyvä kenraali taas heikommasta konsertista. Tämä voi osaltaan johtua, että hyvin mennyt kenraali saattaa laukaista ennenaikaisesti myös osan siitä positiivisesta jännityksestä, joka usein ajaa hyviä konsertteja.
✔ Kapellimestarin on ennen kaikkea luotava hyvät edellytykset konsertille, viritettävä orkesterin jäsenet yhteiseen fokukseen ja käynnistettävä konsertti. Tämän jälkeen kapellimestari ei niinkään johda, vaan enemmänkin kuuntelee ja puuttuu vain tarvittaessa. Pääosa fokuksesta annetaan kuuloaistille ja kontrollista pidättäydytään, kunnes se on välttämätöntä. Liiat kontrolliyritykset tulevat kirkkaan havainnoinnin tiellä.
✔ Muusikon tarvitsee sekä keskittyä ”omaan rataansa”, mutta olla myös herkkänä kokonaisuudelle ja kyetä joustavasti mukauttamaan toimintaansa sen mukaisesti.
✔ Suuri mikromanageroinnin tarve konsertin aikana voi viestiä siitä, että sitä on käytetty liikaa myös harjoituksissa. Tällöin on ”ajateltu ja tehty” liikaa muusikon puolesta, jolloin tämän itseohjautuvuus ja kyky toimia ryhmässä heikentyy.
✔ Kapellimestarin eleet ovat usein hyvin ”primitiivisiä” eleitä, kuten kämmenellä torjuva tai pyytävä liike. Tahtipuikon liikkeet ovat usein ainoat ennalta sovitut ja ne ovat yleisesti standardoituja.
✔ Eri kulttuureissa on eroja esimerkiksi viestinnän tavoista ja suhtautumisessa johtajuuteen. Joissain kulttuureissa esimerkiksi tiukat hierarkiat asettavat rajoja kommunikaatiolle, mikä voi tuottaa viivettä ja kitkaa vuorovaikutukseen.
✔ Lukuisat yhtenevät lainalaisuudet ja ohjesäännöt pätevät niin orkestereihin kuin työorganisaatioihinkin
✔ Ryhmäflow’n kannalta sopivat työskentelyolosuhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Voidakseen vapautua ja toimia hyvin osana kokonaisuutta, ihmisen on tunnettava olonsa turvalliseksi. Myös spotlightin taitava siirtäminen ja henkilökemioiden huomioiminen on tärkeää. Kapellimestarin on tuotava orkesteri yhteisen vision ääreen, mikä vaatii tämän vision kirkastamista niin itselle kuin muillekin.
✔ Ketään ei voi pakottaa flow-tilaan, vaan kyse on aina tilan raivaamisesta ja rohkaisusta.
✔ ”Ruohonjuuritason” kokemus orkesterissa soittamisessa on merkittävää, jotta voi kokemustasolla ymmärtää millainen johtaminen toimii, millaiset eleet näkyvät ja niin edelleen.
✔ Kapellimestarin oma energia vaikuttaa vahvasti orkesterin flow’hun niin hyvässä kuin pahassa. Taitava kapellimestari kykenee virittämään myös orkesterin tekemisen kannalta optimaaliseen tilaan. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos orkesterissa esiintyy syystä tai toisesta vastustusta.
✔ Kapellimestarilta vaaditaan sekä joustavuutta kohdata erilaiset mielipiteet ja persoonallisuudet että jämäkkyyttä tehdä päätöksiä ja pitäytyä visiossa.
✔ Luovassa ilmaisussa on olennaista, että on jotain annettava ja jostain mistä ammentaa. Monipuolinen elämänkokemus on loistavaa polttoainetta luovuudelle.
✔ Kapellimestarin tehtävänä on luoda edellytyksiä muiden rentoutumiselle, mikä luo vaatimuksen myös sille, että kapellimestarin itsensä tulee muistaa rentoutua.
✔ Flow on tila, jossa kaikki tehtävän kannalta ylimääräinen jää pois.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.