Vieraana tällä kertaa psykologi Arto Pietikäinen, jonka kanssa sukelsimme syvälle psykologiseen joustavuuteen. Podcastin aikana pohditaan psykologisen joustavuuden merkitystä ihmisen elämässä sekä kuljetaan kuuden mielen "kuntosalilaitteen" läpi ja luodaan siten kokonaisvaltainen kuva siitä, miten psykologista joustavuutta voidaan kehittää käytännössä.
Jakso Youtubessa:
[02:20] Mitä on psykologinen joustavuus, jäykkyys ja mikä merkitys niillä on ihmisen elämässä?
[12:00] Miten psykologista joustavuutta voidaan kehittää?
[16:00] Arvojen kirkastaminen
[25:00] Konkreettiset tavoitteet
[27:00] Hyväksyminen ja epämukavien tunteiden kanssa eläminen
[39:00] Mielen ylivallan vähentäminen
[46:00] Tietoisuustaidot & hyväksyvä tietoinen havainnointi
[75:00] Empatiakyvyn ja myötätunnon lisääminen
[86:00] Mitä on hyväksymis- ja omistautumisterapia?
✔ Psykologinen joustavuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kykyä tunnistaa arvojaan sekä toimia niiden mukaisesti ulkoisista tai sisäisistä haasteista huolimatta. Kyky psykologiseen joustavuuteen on keskeistä niin hyvinvoinnin kuin flow’nkin kannalta.
✔ Psykologinen jäykkyydellä tarkoitetaan kyvyttömyyttä tunnistaa omia arvojaan sekä toimintaa, jota epämukavat tunteet tai mukavuudenhalu säätelevät pääsääntöisesti. Psykologinen jäykkyys on psykologisen kärsimyksen ytimessä.
✔ Psykologista joustavuutta voidaan kehittää ja sen tarkoituksena on tuoda ihminen matkustajan penkiltä oman elämänsä ohjaimiin. Psykologisen joustavuuden kasvaessa henkilö pystyy kasvavissa määrin säätelemään käyttäytymistään siten, että se on linjassa omien arvojen ja vallitsevan tilanteen kanssa.
✔ Hyväksymis ja omistautumisterapia pyrkii käyttäytymisen muutokseen opeteltavien taitojen ja asenteiden kautta. Se on tutkitusti tehokas keino niin huippusuorituskyvyn kasvattamiseen, psykologisten ongelmien hoitoon ja kivun lievittämiseen.
✔ Psykologista joustavuutta voidaan kehittää 6 vaiheen kautta:
a) Arvojen kirkastaminen on välttämätöntä, jotta elämällä on suunta ja voidaan välttää ajelehtimista. Arvot muodostavat perustan kaikille valinnoillemme.
b) Kirkkaille arvoille omistautuessa kivun ja nautinnon merkitys muuttuu. Arvojen seuraamisesta tulee merkityksellisempää kuin hetkellisistä nautinnoista tai kivun välttelystä.
c) Arvot eivät itsessään ole saavutettavia tavoitteita, vaan tavoitteet johdetaan arvoista.
a) Konkreettiset tavoitteet tekevät arvoista totta ja juurruttavat ne käytännön tekemiseen.
a) Tavoitteena on liikkumatilan ja etäisyyden luonti ajatuksiin ja tunteisiin, jotta ne eivät automaattisesti ohjaisi käyttäytymistä.
b) Suodatamme todellisuutta jatkuvasti kiellisen uskomusjärjestelmämme kautta, joka voi päivittämättömänä harhauttaa merkittävästi.
c) Kun mielestä ei voi poistaa mitään, on parempi opetella suhtautumaan sisältöihiin uudella tavalla.
a) Moni elämän kitka syntyy taitamattomasta suhtautumisesta epämukaviin tunteisiin. Tämän vuoksi virtausta edistetään opettelemalla taitoja ja asenteita, joiden avulla vaikeidenkin tunteiden kanssa voi elää helpommin.
b) Altistusharjoittelu on tehokas tapa opetella käytännössä kohtaamaan haastavia tuntemuksia
c) Pyrkimykset kontrolloida tunteita on psykologisen jäykkyyden ja kärsimyksen moottori. Yritykset tukahduttaa tunteita (tai affirmoida niitä pois) herättävät useimmiten vain yhtä voimakkaita ja kitkaisia vastareaktioita.
a) Tietoisuustaitojen eli hyväksyvän tietoisen havainnoinnin harjoittelu on keskeistä psykologisen joustavuuden kehityksen kannalta.
b) Harjoittelu rakentuu kolmelle vaiheelle: 1. Pysähdytään ja opitaan havaitsemaan. 2. Havainnoinnin kehittyessä opetellaan nimeämään sisäisiä ilmiöitä ja siten erottamaan ne toisistaan. 3. Tämän myötä aletaan luomaan eroa mielen sisältöjen sekä niitä havaitsevan tietoisuuden välille.
c) Hyväksyminen tarkoittaa sisäisten kokemusten kohtaamista sellaisenaan, ei esimerkiksi alistumista tai ulkoisessa maailmassa tapahtuvien tekojen automaattista hyväksymistä.
d) Meidän on oltava läsnä voidaksemme elää ja toimia todellisuudessa. Tietoisuudella voimme kirkastaa tätä todellisuutta ja hyväksymällä päästämme irti todellisuuden vastustamisesta.
e) Tietoisuustaitojen harjoittaminen ei aina ole mukavaa, vaan hetkellisesti hyvinkin kivualista. Näiden kipujen läpi kulkemalla kuitenkin pitempiaikainen kärsimys vähenee.
a) Empatiakyky pohjautuu kyvylle katsoa tilannetta toisista näkökulmista. Psykologinen jäykkyys syntyy usein kapeaan näkökulmaan jumittumisesta.
b) Empatiakykyä voidaan kasvattaa ottamalla toisten, esimerkiksi parhaan ystävän näkökulma suhteessa omiin asioihin: Miten X näkisi tämän tilanteen?
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.